Villiä historiaa

Kalevalan sankarit ovat seikkailleet aikoinaan Välimerellä, totta kai. Suomalaiset kuninkaat ovat ennen muinoin hallinneet koko Skandinaviaa. Ovatpa maanmiehemme tiettävästi pystyttäneet pyramiditkin! Näin ainakin, jos uskoo näennäishistorioitsijoiden villejä teorioita Suomen historiasta.

Pienen maan paikkaa maailmanhistorian huipulla on yritetty lunastaa jos jonkinlaisin kehitelmin. Näihin villeihin fantasioihin muinaisesta suuruudestamme sukelletaan Inkeri Koskisen kirjassa Villi Suomen historia. Hölynpölyn merellä pelastusrenkaan virkaa toimittaa tieteenfilosofia, jonka avulla Koskinen ruotii tarkemmin näennäistieteen olemusta.

Vaikka näennäistieteelle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää, tuntuu yksi yhteinen nimittäjä kuitenkin löytyvän: näennäistiede väittää paljastavansa jotain ainutlaatuista, salattua ja mullistavaa, vaikka todellisuudessa teoriat muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan…

Teoksen tieteenfilosofiset teoriat on avattu kiinnostavin käytännön esimerkin ja eri alojen asiantuntijoita haastattelemalla. Näennäistieteellisten teorioiden äärellä saa myös monet hyvät naurut. Kannattaa lukea!

Inkeri Koskinen: Villi Suomen historia (Tammi, 2015)

Elina N.

9789513183929_frontcover_final_original

30+ kirjaa lukuhaaste, kohta 8: Tietokirja

sodassa

Jouni Suistola ja Heikki Tiilikainen ovat kirjoittaneet tietokirjan: Sodassa vieraalla maalla: suomalaiset Turkin sodassa 1877-1878

”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa…”

Uusi tietokirja valottaa miten ja missä suomalaiset osallistuivat Venäjän sotaretken taisteluihin sekä Suomen kaartissa. Myös muiden tsaarin joukkojen mukana kulki satoja muitakin suomalaisia, myös korkeissa upseerinviroissa. Kotimaassa sotaa seurattiin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin: Turkin sota oli ensimmäinen mediasota valokuvaajineen, lennättimineen ja kirjeenvaihtajineen. Sotaretkeä seurataan erityisesti kahden sotilaan näkökulmasta: Kaartin aliupseeri Matti Kuula (säveltäjä Toivo Kuulan isä) liittyi keisarin henkivartiostoon ja lähti sotaan jo varhaisessa vaiheessa, rakuunaupseeri Victor Tuderus (Löydön kartanon poika) pääsi rintamalle hieman myöhemmin. Kirjeet kertovat matkasta rintamalle, vaikeista oloista, taisteluista. Kirja selvittää, miten maailmanpolitiikka vaikutti tilanteeseen ja miten sen ajan ratkaisut vaikuttavat vielä tämän päivän kriiseissä. Sujuvasti kirjoitettu tietokirja, jossa hyvä kuvitus.