Hulivilikarnevaalien työpajapäivä pääkirjastolla

Hulivilikarnevaalien työpajapäivää vietettiin tiistaina 26.6.2018 ympäri kaupunkia. Mikkelin pääkirjastolla oli aamupäivällä kaksi sanataidepajaa teemalla Muistojen lipas sekä iltapäivällä kirjat ja kuvat heräsivät eroon iPad-työpajassa. Alla hieman tunnelmia tiistailta.

Muistojen lipas -sanataidepajat

Ryhmiä oli kaksi: alle kouluikäisille ja 7-15 vuotiaille. Sisältö pajoissa oli identtinen. Molemmissa pajoissa lähdettiin muistelemaan kivoja leikkejä ja pelejä. Alussa jokainen osallistuja sai valita mieleisensä kortin. Korteista kerrottiin jatkotarina, jota jokainen osallistuja jatkoi vuorollaan valitsemansa kortin avulla.  Tarina alkoi lauseella: ”Löysin muistojen lippaan.”

Ensimmäisen ryhmän (alle kouluikäiset) kortti valinnat ja niistä syntynyt tarina.

DSC_1065

”Löysin muistojen lippaan. Noita kurkistaa lippaaseen,  ja muistaa kun kävi laivamatkalla isolla valtamerellä. Noita kohtasi matkallaan merirosvon. Sitten tuli intiaani ja hän soitti tamburiinia. Sitten mummo ajoi mopolla jyrkkää mäkeä. Mummolla oli kova kiire, koska hän oli kadottanut lemmikkioravansa. Silloin noita näki matkallansa lohikäärmeen. Sitten hänelle tuli kova tarve antaa halit. Kaikesta tästä oli kirjoitettava laulu. Intiaani soitti sen pianolla. Muistojen lippaasta kantautui laulu, joka oli väriltään sininen ja keltainen.”

7-15  vuotiaiden ryhmän kuvat ja tarina.

DSC_1062

”Löysin muistojen lippaan. Käänsin lippaassa olevaa avainta ja avasin lippaan. Lippaasta paljastui taikakynä, joka kirjoitti tarinaa. Tarina kertoi kello seitsemän junasta. Kello seitsemän junassa tarjoiltiin joka ilta kupillinen kuutamokahvia. Sitten junaan astui tyttö, joka kantoi mukanaan suurta lahjapakettia. Läheisellä asemalla tyttöä odotti poika. Poika kertoi tytölle satulaivasta, joka seilasi pitkin maailman meriä. Kerran satulaiva pysähtyi saarelle, joka oli täynnä lunta. Lumisella saarella asui lumiukko eläinystävineen. Ihastuin saareen kovin ja tein siitä laulun. Sitä laulua kuuntelen iltaisin. Laulun myötä muistoihin tallentuvat junamatka ja lumisaari. ”

Jatkotarinoiden jälkeen päästiin kurkistelemaan suureen lippaaseen. Mitähän tuo lipas pitikään sisällään?

IMG_20180626_164854_429

Lippaan tutkimisen jälkeen muisteltiin sen oman aikuisen kanssa lapsuuden leikkejä ja pelejä. Tarvittaessa sai käydä tutkimassa lipasta uudestaan jos mieleen ei juuri sillä hetkellä tullut lempileikkiä. Muistot kirjattiin tai piirrettiin paperille ja päätettiin vielä yhdessä yhdestä tulevasta muistosta. Jokainen pari lupasi tehdä yhdessä jonkin heille mieluisen asian oli se sitten lomamatka, telttayö tai jokin muu sovittu asia. Lupaus kirjattiin osallistujien lupauskirjaan, jonka he saivat kotiin muistutukseksi. Sanataidepajan päätteeksi kaikki osallistujat saivat vielä tallettaa muistojen lippaaseen muistojen kultaisen kolikon kuvastamaan sitä kuinka jokainen uusi muisto kartuttaa muistopankkiamme.

dsc_1068.jpg

 

Iltapäivän iPad- paja, jossa kirjat ja kuvat heräsivät eloon.

Iltapäivällä päästiin ihmettelemään kuvia, jotka heräsivät eloon iPadin avulla. Yllättäen ihan tavalliselta kuvalta näyttänyt kuva heräsi eloon, liikkui, lauloi tai jopa ärjyi.

Pajassa pystyi tutustumaan erilaisiin lisättyihin todellisuuksiin. Mukana olivat kirjat Kaisa Happonen, Mur, eli karhu ja iDinosaurus sekä piirtokuvia tarjoava Quiver.

1. Kaisa Happosen: Mur eli karhu -kirja ja Mur-sovellus

Kirjaa luetaan normaalin tapaan ja tarina saa uusia ulottuvuuksia kun sivuilta bongattu punatulkku vie lukijan Mur-sovelluksen avulla sisälle tarinan maisemaan.

Mur

2. iDinosaurus -kirja

Tietokirja iDinosaurus sisältää tietolaatikoita, joista tulee esiin neljä erilaista dinosaurusta. Dinosaurukset ilmestyvät samaan tilaan lukijan kanssa ja ne liikkuvat ja ääntelevät. Pajassa Tyranosaurus Rex viihtyi sekin pitemmän aikaa kirjaston sohvalla eikä ollut kovinkaan äänekäs kaveri.

iDino

3. Värityskuvat ja Quiver -sovellus

Tämä sovellus herätti pajalaisissa eniten mielenkiintoa ja innostusta. Quiver on sovellus, jossa väritetyt kuvat voi koodata sovelluksella ja ne heräävät eloon. Maksuttomia ja maksullisia värityskuvia voi tulostaa Quiverin nettisivuilta. Koodatuissa kuvissa on vaihtelevasti ääntä, liikettä ja pelejä. Erityisesti autokuvissa on monenlaisia efektejä. Tämä on hyvä sadepäivän viihdyke, kannattaa tutustua!

Quiver

Kaikki sovellukset ovat saatavilla ilmaiseksi sovelluskaupoista iPadille sekä androidille ja tottakai kirjat ovat lainattavissa Lumme-kirjastoista.

Hulivilikarnevaaliterveisin Mari

 

Mainokset

Satakiri-ilmaisukilpailu 15.8.–31.10.2017

satakiri_blogiin

Satakiri-ilmaisukilpailu on suunnattu kaikille 7–19-vuotiaille eteläsavolaisille lapsille ja nuorille. Kilpailu on Etelä-Savon Kulttuurirahaston rahoittama ja osa Mikkelin kaupunginkirjaston vuonna 2017 toteuttamasta Lukukiri – täyttä 100:a -hankkeesta.

Satakiri-ilmaisukilpailun teema on ”Minun Suomeni”. Millainen sinun Suomesi on nyt?
Miltä se näyttää? Kuulostaa? Tuntuu? Mitä toivot, mistä haaveilet tai mitä haluat sanoa tämän hetken Suomessa? Voit kertoa sen meille tekstillä, kuvilla, äänillä tai videolla. Satakiri-ilmaisukilpailuun osallistumalla voit kertoa sinun Suomestasi vapaasti ja omasta näkökulmastasi. Tärkeintä on, että työsi koskettaa vastaanottajaa ja kertoo juuri sinun ajatuksistasi, tunteistasi ja toiveistasi.

Kilpailutyössä voi käyttää mitä tahansa taiteen ilmaisumuotoa, kunhan työ on digitaalisessa muodossa, jotta sen voi tallentaa ja esittää Satakiri-sivustolla. Kilpailutyöt on palautettava Satakiri-sivustolle 31.10. mennessä.

Kilpailuun voi osallistua yksilö- tai ryhmätöillä seuraavissa ikäryhmissä:
1–3-luokka/7–10 v., 4–6-luokka/10–13 v., 7–9-luokka/13–16 v. ja toinen aste/16–19 v. Ryhmätöissä ikävuodet ovat viitteelliset. Jokaisesta ikäryhmästä palkitaan sekä yksilö- että ryhmätyö. Voittajatyöt palkitaan 100-500 euron suuruisilla rahapalkinnoilla.

Kilpailun kummina toimiva Mikkelin poikateatteri on tehnyt kilpailun kutsuvideon, joka on katsottavissa Satakiri -sivustolla sekä Youtubesta.

Voittajan valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat ohjaaja Jesse Haaja, Mikkelin Poikateatterin ohjaaja Joonas Veijanen, kirjailija Reijo Honkonen ja läänintaitelija Susanna Kolehmainen. Voittajat julkistetaan 1.12.2017 Mikkeli-salissa pidettävässä palkitsemistilaisuudessa.

Lisätietoja kilpailun nettisivuilta http://www.satakiri.fi ja hanketyöntekijä Riia Marttiselta, riia.marttinen(at)mikkeli.fi tai p. 040 129 4907.

”Minun Suomeni kieli on kaunis – käytetään sitä!”

 

30+ kirjaa lukuhaaste osa 17: Kuvakirja

karkausyon-ratikkamatka perin-erikoinen-muna

Rönns, Christel: Perin erikoinen muna (Schildts&Söderströms 2012)

Holmberg, Annika: Karkausyön ratikkamatka (WSOY 2010)

Kuvakirjoja tulee perhesyistä luettua melkolailla paljon. Ikisuosikkejani ovat Tatu ja Patu- kirjat, mutta tähän haastepostiin halusin heittää kaksi muuta mieleen jäänyttä kuvakirjaa.

Toinen sekä minun, että lasteni suosikeista on Christel Rönnsin Perin erikoinen muna (2013). Se on hyvin kuvitettu, sopivan pituinen ja lisäksi sisällöltään omaperäinen ja sopivan erilainen erottuakseen ”massasta”. Tarina alkaa, kun tyttö löytää rannalta suuren munan. Perhe epäilee sitä koristemunaksi, mutta eräänä aamuna muna on kadonnut ikkunalaudalta ja lemmikkikoira Reija haukkuu vimmatusti jotain sohvan alla… perheeseen saadaankin uusi jäsen, Koi-Koi.

Pari viikkoa sitten törmäsin toiseen ihastuttavan kuvakirjaan nimeltä Karkausyön ratikkamatka. Kieli on niin hurmaavaa, ja Virpi Talvitien kuvituskin kiehtovaa, että ihan nostattaa kateellisuutta helsinkiläisiä kohtaan. Tarina nimittäin kertoo ratikasta, joka karkausyönä saa vapautensa ja lähtee kierrokselle taianomaiseen kaupunkiin. Kuunteluyleisökin huomasi normaalista lastenkirjamatskusta poikkeavan runollisen kerronnan. Mikkelistäkin pitäisi olla tällainen kirja. Suosittelen lämpimästi!