Mielenkiintoisia ja hauskoja kirjan nimiä

Kaikki me olemme varmasti törmänneet kirjoihin, jotka hätkähdyttävät jo nimellään. Nimi voi olla osuva, mielenkiintoa herättävä tai ihan vain hullunkurinen. Esittelen tässä nimiä, joita henkilökuntamme ja itseni päähän on pälkähtänyt, ja jotka ovat jotenkin kiinnittäneet huomion.

Joskus nimet ovat absurdin mielenkiintoisia. Nimen huomattuaan lukija alkaa miettiä, että mistähän ihmeestä tässä on kyse. Ja ehkä piakkoin on sitä mieltä, että ahaa, tämähän on nokkelaa.

Joillakin kirjailijoilla voi myös olla oma persoonallinen tyylinsä kirjojen nimien keksimisessä. Esimerkkeinä vaikkapa Arto Paasilinna, Kurt Vonnegut tai Armas J. Pulla. Joskus kirjalle on parempi keksiä lyhyt nimi joka erottuu, tai sitten nimi joka erilaisuutensa ja monimutkaisuutensa ansiosta pistää silmään.

Usein hauskoilla tai mielenkiintoisilla nimillä on myös joku konteksti, ja ne saattavat olla puolittaisia lainauksia jostain. (Esim. tyyliin ”Usko, toivo ja vallankumous” tai ”Usko, toivo ja raskaus”.) Myös siinä, miten nimet käännetään eri kielille, voi säilyttää, menettää tai jopa luoda tyhjästä hauskuutta.

Mutta asiaan, tässä joitakin ehdotuksia. Kaikissa näissä hauskuus ei siis ole ideana, vaan nimen osuvuus.

 

Adams, Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille (The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy) & Terve, ja kiitos kaloista (So Long, and Thanks for All the Fish)

Bradbury, Malcolm: Eating People is Wrong (suomeksi suunnilleen: ”Ihmisten syöminen on väärin”. Ihanko totta?)

Braschi, Giannina: Yo-Yo Boing!

Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. Oikeastaan suomennos on aikamoisen vapaa, koska tarkempi suomennos olisi suunnilleen ”Mestari ja Margarita” (Мастер и Маргарита).

Böll, Heinrich: Tohtori Murken kootut tauot (Doktor Murkes gesammeltes Schweigen)

Calvino, Italo: Paroni puussa (Il barone rampante) & Halkaistu varakreivi (Il visconte dimezzato)

Campbell, Jen: Kummallisia kysymyksiä kirjakaupassa (Weird Things Customers Say in Bookshops)

Dick. Philip K.: Do Androids Dream of Electric Sheep? (Suomennettu melko tylsästi Palkkionmetsästäjä. Tarkempi suomennos olisi suunnilleen ”Uneksivatko androidit sähkölampaista?”)

Finstad, Minna: Onneks tänne saa tulla kännissä – tarinoita ammattikoulusta

García Marquez, Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad)

Hagelberg, Matti: Herra Matti Hagelbergin läskimooses & Tohtori Matti Hagelbergin läskimooses. (Sarjakuvasarja, jonka sarjoilla on monia mielenkiintoisia alaotsikoita, kuten ”Marsin mesimailla” tai ”Höpönpöppöä”.)

Marsin mesimailla

Hagerfors, Lennart: Kongolainen joka nauroi (Kongolesen som skrattade)

Hoffman, Abbie: Varasta tämä kirja (Steal This Book)

Hytönen, Koponen ym.: Hanaa, sanoi Hanell – Jees, betonia, vastasi kapteeni Arimo – Salpalinjan linnoitustyöt Etelä-Savossa. (Tälle tietokirjalle on annettu omaperäisesti Armas J. Pulla –vaikutteinen kirjannimi.)

Issakainen, Sakari: Paratiisissa ei soi Paganini

Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann)

Kanala, Sari: Mutavelliä ja lummesoppaa – metsäloruja

Lahtela, Markku: Se

Leikola; Anto: Sammakoiden nahkea todellisuus – esseitä tieteestä, luonnosta ja kulttuurista

Lewycka, Marina: Traktorien lyhyt historia ukrainaksi (A Short History of Tractors in Ukrainian)

Traktorien lyhyt historia ukrainaksi

Loe, Erlend: L (Kirjan nimi on alkuperäiskielellä eli norjaksi sama, mikä ei varmaan ole yllättävää.)

Lorenz, Theo Nicole: Dinosaurs with Jobs (Suomeksi suunnilleen: ”Työssäkäyvät dinosaurukset”. Tämä on itse asiassa värityskirja.)

Dinosaurs with Jobs

Nesser, Håkan: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä (Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö)

Niemi, Mikael: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Nieminen, Kai: Lopullinen totuus. Kaikesta (Huom. siinä on piste välissä! Tehostaa sanomaa kieltämättä.)

Nissinen, Jyrki: Kiimaiset maantiesuolan imeskelijät & Nuolee kuin eläin sipsiä

Nousiainen, Miika: Vadelmavenepakolainen

Paasilinna, Arto: Elävänä omissa hautajaisissa & Hurmaava joukkoitsemurha & Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija

Paretskoi, Jyri: Nimetön

Peltonen, Juhani: Islanninhevosia, rakkaani: Väliinpudonneitten proosaa & Kuolemansairauteen rinnastettava syli-ikävä & Pitkää, omalaatuista rykimistä

Islanninhevosia rakkaani

Puertolas, Romain: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin (L’ extraordinaire voyage du fakir qui était resté coincé dans une armoire Ikéa)

Pulla, Armas J.: ”Jees, leskiyli-insinöörskä!” sanoi vääpeli Ryhmy & Lentävä lautanen sieppasi pojat. (Jälkimmäinen on muuten erinomainen nimi avaruusaiheiselle nuorisoromaanille.)

Rimminen, Mikko: Hippa. Suomenkielinen nimi ei ole oikeastaan edes niin hauska verrattuna saksankielisen käännöksen nimeen, joka kuuluu ”Als ich aufwachte, war so sehr Montag, dass es wehtat” (suunnilleen ”Kun heräsin, se oli niin maanantaita, että satutti”).

Siaudeau, Guillaume: Tartes aux pommes et fin du monde (suomeksi suunnilleen ”Omenapiirakat ja maailmanloppu”)

Skiftesvik, Joni: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja

Vitale, Joe: Nollatilassa:  ihmeitä ho’oponoponon avulla (At Zero: The Quest for Miracles Through Ho’oponopono)

Vonnegut, Kurt: Teurastamo 5 (Slaughterhouse-Five) & If This Isn’t Nice, What Is?: Advice to the Young (suomeksi suunnilleen: “Jos tämä ei ole kivaa, mikä sitten on?: Neuvoja nuorille”)

 

Jos sinun mielestäsi nämä eivät oikeastaan ole hauskoja tai edes mielenkiintoisia, niin laita vaikka tuohon alle kommenttia. Siten saamme lisää iloa työpaikan kahvihuoneeseen. (Ikään kuin sitä iloa ei muutenkin olisi tarpeeksi, mutta se on toinen juttu…)

Talvisin kirjaterveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Mainokset

Miten kokoelmia hoidetaan?

Kirjastojen kokoelmat voivat antaa pysyvän ja muuttumattoman vaikutelman. Hyllyt pysyvät usein entisillä paikoillaan. Hiljaisessa, tutussa kirjastossa kaikki vaikuttaa olevan samoin kuin aina ennenkin.

IMG_1141

Mutta tämä on vain vaikutelmaa. Todellisuudessa kirjat liikkuvat vaivihkaa jatkuvasti. Kirjoja lainataan ja palautetaan. Kirjaston kokoelmia hoidetaan ja eri kirjoja siirrellään paikasta toiseen. Uusia kirjoja hankitaan ja vanhoja kirjoja poistetaan tai pannaan varastoon.

Kokoelmanhoidossa pyritään noudattamaan kokoelmapolitiikkaa, joka on jossain määrin Lumme-kirjastojen yhteinen. Näin aineistoa voidaan käsitellä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

On olemassa erilaisia suosituksia siitä, miten paljon uusia kirjoja hankitaan ja miten paljon niitä poistetaan. Nämä sovellettuina kunkin kirjaston paikallisiin olosuhteisiin ja kirjastonhoitajan harkintaan tuottavat lopputuloksen, jonka näet astuessasi kirjastoon sisään.

Toki paljon aineistoa on myös näkymättömissä: esim. varastossa ja e-aineistoina. Varastoinnin tavoitteena on säilyttää runsas nimekevalikoima ja monipuolinen kokoelma. Kaikki aineisto ei yksinkertaisesti mahtuisi avoimesti saatavilla oleviin hyllyihin, eikä sellainen kokoelma myöskään olisi riittävän kiinnostava ja ajantasainen. Varastot eivät ole siis pelkkiä homeisia kirjavarastoja. Homeisuus ei silti aina edes ole meille mikään haukkumasana, koska kirjastot arvostavat kaiken ikäistä aineistoa.

Kirjastotyöntekijä voi tutkailla tietokoneelta tilastoja siitä, miten mikäkin kirja on kiertänyt, ja tehdä siitä johtopäätöksensä. Tärkeää on myös käydä välillä hyllyjen välissä tutkailemassa kokoelman yleisilmettä ja huomata ne kirjat, jotka ovat huonokuntoisia, vanhentuneita tai muuten vain hyvin epäsuosittuja.

Hauskaa on se, että ns. ikuisesti säilyviä e-aineistojakin pitää välillä poistaa, koska aineistojen käyttöoikeudet saattavat loppua. Toisaalta jotkut teokset löytyvät muutenkin vapaasti netistä.

Jotkut kirjat puolestaan eivät vanhene koskaan, ja voidaan puhua klassikoista. Niitä ei kannata kokoelmasta poistaa. Korkeintaan vain vaihdetaan uusin painos tilalle. Mutta kaikkea ei myöskään tarvitse olla joka paikassa. Tässä kohtaa on taas hyvä korostaa sitä, että Lumme-kirjastojen kokoelma on kokonaisuus, joka on käytettävissä, asioipa kirjastonkäyttäjä sitten Heinävedellä tai Mäntyharjussa.

Koska kuljetukset eivät maksa asiakkaille mitään, niitä kannattaa hyödyntää. Näin eri kirjastojen toimipisteet tukevat toisiaan ja tarjoavat yhdessä laadukkaan kokoelman. Kirjastot siis muodostavat verkoston, joka on yhdessä vahvempi kuin osiensa summa. Yksittäisten kirjastojen omavaraisuuskin on silti meille tärkeä arvo.

Mutta palataanpa poistoihin. Jotkut kirjastotyöntekijät aidosti tykkäävät kirjojen poistamisesta. Allekirjoittaneen täytyy tunnustaa, että usein se on kirjastotyön surullisinta antia. Mutta usein tapaukset ovat helppoja. Esimerkiksi tätä kirjaa on lainattu meillä vähän, sitä on meillä toinenkin kappale ja Lumme-kirjastoissa useita muita, joten poistoon vaan!

IMG_1142

Pienemmissä kirjastoissa yksi ja sama työntekijä voi käsitellä poiston tai varastoonsiirron melkeinpä heti, mutta meillä Mikkelin pääkirjastossa kirjat laitetaan vielä erilliseen hyllyyn, josta joku asiasta paremmin vastuullinen voi homman hoitaa. Useinhan siinä tarvitaan pientä leimaamista ja tarrojen liimaamista. Poistokirjat päätyvät hyvin usein suoraan myyntihyllyn jatkeeksi tai odottamaan tulevia kirjamyyntitempauksia. Valitettavasti myös paperinkeräys kutsuu joskus.

IMG_1143

Olen puhunut tässä lähinnä kokoelmienhoidon teknisestä puolesta. Tärkeintä kirjastoissa on kuitenkin se, mitä kirjastot sisältävät, ei ulkokuori sinänsä. Asiantuntemusta todella kysytään, jotta sisältö olisi kiinnostavaa.

Näkemyksen lisäksi monipuolisuutta tarvitaan. Kirjaston on oltava kaikkia varten. Luonnollisesti meillä suomenkielinen aineisto painottuu, mutta se ei ole mikään syy olla pitämättä yllä kokoelmaa, joka on kaikin puolin kattava ja mielenkiintoinen. Tarvitaan kykyä kuunnella käyttäjien toiveita.

Kokoelman täytyy siis tavallaan jatkuvasti uudistua, jotta se voisi säilyttää olennaisuutensa. Joku asia jää aina ennalleen ja joku uudistuu. Varsinkin kirjojen hankinta edustaa sitä puolta, jota ilman kirjastot kuihtuisivat kokoon.

Ja savolaisessa heimohengessä vielä pieni vinkki loppuun: jos jotain kirjaa ei löydy mistään, voit olla melkein varma että se kuitenkin löytyy Kuopion Varastokirjastosta. Se on varastojen crème de la crème, jossa hylätyiksi ja kodittomiksi jääneet kirjat löytävät vehreän niittynsä.

Vehreä niitty

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

Joni, Mikkelin pääkirjasto

(Kuvat: Joni, paitsi viimeinen kuva Wikimedia Commons / Philip Halling.)

Sukellus erään kirjastonhoitajan kesään

topi mullo

Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo, Reuna 2015

Topi Mullo saa Saarelta, merenrannalla sijaitsevasta pienestä kirjastosta viiden viikon pestin kirjastonhoitajan kesälomansijaisena. Lomaileva vakituinen kirjastonhoitaja Pauliina on jättänyt Topille kirjallisia ohjeita ennakoiden tulevia kiperiä tilanteita. Kuinka nuori Topi selviää vakinaisesta, tapoihinsa jämähtäneestä asiakaskunnasta lyhyemmällä asiakaspalvelukokemuksellaan ja vähäisimmillä ikävuosillaan?

Sortuisi vielä kesätyöntekijän niskaan koko roska. Tyly loppu kirjastoihmiselle. Topi kuoli saappaat jalassa ja kirja kädessään, sanoisivat kollegat kauniissa muistopuheissaan. Joku niiskaisisi. Kirjastolehden takakannessa lyhyt kirjoitus elämän rajallisuudesta ja taiteen ja kirjallisuuden ikuisuudellisista arvoituksista. Elämä lyhyt, Topi keskimittainen. Kengät jalassa.”

Kerronta oli alusta alkaen mukaansa tempaavaa, sarkastisesti arkirealismia hyvin kuvaavaa ja tämä sai myös keski-ikäisen naislukijan mielikuvituksen väliin makustelemaan elämää 25-vuotiaan Topin ajatuksin. Höysteenä mustaa huumoria ja kepeästi romantiikkaa sitä kaipaaville.

Tässäpä oiva ja herkullinen kesänmakuinen välipala luettavaksi näin syksyn tullen.

Saatavana myös e-kirjana:  https://www.ellibslibrary.com/fi/book/978-952-7028-32-2

T. Ira

 

 

 

Kirjavinkki – Hän sanoi nimekseen Aleia

21908922_10211805731152140_307673147_o

Hän sanoi nimekseen Aleia aloittaa Kaksoisauringot- trilogian ja on Erika Vikin esikoisromaani. Yksi kirjan päähahmoista on Corildon Ma’Bathae -niminen seleesi. Seleesit ovat monin tavoin ihmisten kaltaisia, mutta he ovat aisteiltaan ylivertaisia. He pystyvät käskemään elementtejä, kuten tuulia sekä tulta.

Toisena päähenkilönä on ihmistyttö Aleia. Hän päätyy Corildonin luokse muistinsa menettäneenä. Hän ei tiedä mistä on tulossa eikä minne on menossa. Corildon ja Aleia alkavat yhdessä selvittää syytä Aleian muistin menetykseen.

Pidin kirjasta erittäin paljon. Luen erittäin harvoin suomalaisten kirjoittamaa kirjallisuutta ja tämä teos yllätti positiivisesti. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja mielestäni oli hienoa, kun heidän taustaansa ei kerrottu heti, vaan siitä kerrottiin pieniä paloja pitkin kirjaa. Aivan kaikki ei edes selvinnyt tässä kirjassa, joten kokonaisuutta joutunee odottamaan trilogian loppuun asti. Tarina oli kerrottu mukaansatempaavasti ja jäin odottamaan seuraavaa osaa suurella mielenkiinnolla!

Tämä kirja edustaa tyypillistä fantasiakirjallisuutta. Kuinka fantasiakirjallisuus sitten määritellään? Tieteen termipankista löytyneen määritelmän mukaan fantasiakirjallisuus on yliluonnollista, sadunomaista tai tuonpuoleista käsittelevää kirjallisuutta, joka kertoo arkikokemuksen ylittävistä tapahtumista. Ominaisia piirteitä ovat erilaiset olennot, jotka voivat olla joko myyttisiä (esim. hirviöt, aaveet, vampyyrit yms.) tai täysin keksittyjä. Fantasiakirjallisuudessa liikutaan usein vaihtoehtoisessa todellisuudessa eli maailmassa, jonka kirjailija on keksinyt kirjaansa varten.

Kirjassa on olentoja ja asioita, joita ei ole olemassa tässä todellisuudessa (seleesit, fennekit, tulikukat ym.) eikä kirjan maailma ole todellinen. Erika Vik on onnistunut luomaan todentuntuisen, mutta kuitenkin epätodellisen maailman. Vaikka tiedän, että kirjassa esiintyviä paikkoja ja asioita ei ole oikeasti olemassa, voin kuvitella käveleväni siellä ja näkeväni kadun varressa tulikukkia.

Luomansa maailman tueksi Vik on tehnyt myös nettisivut. Osoitteessa https://seleesia.com/ pystyy tutustumaan tarkemmin tähän maailmaan mm. karttojen ja tarkkojen kuvausten ansiosta. Sivuilta löytyy Seuran arkistot, joissa esitellään tarkemmin esimerkiksi fennekkejä sekä sitä, kuinka seleesit pystyvät käskemään elementtejään.

Nämä nettisivut luovat lisää todentuntuisuutta tähän maailmaan, joka ei kuitenkaan ole todellinen.

Sari, Mikkelin pääkirjasto

Entä jos jotain kirjaa ei löydy meiltä?

Onko sinulle käynyt niin, että jotain aineistokappaletta ei löydy mistään Lumme-kirjastosta? Olipa se sitten kirja tai levy tai joku muu. Ettei sitä edes ole kenelläkään muulla lainassa tai että sitä ei voisi tilata mistään muusta eteläsavolaiskirjastosta?

Lumme-kirjastoissa on paljon kaikkea, mutta kaikkea maailmassa julkaistua aineistoa ei meilläkään ole.

Puuttuva kirjaJoskus haluttua kirjaa ei ole saatavilla.

Seuraava askel on yleensä kaukolainan tekeminen. Haluamasi aineisto saattaa hyvinkin löytyä muualta Suomesta. Kaukolaina tarkoittaa siis Lumme-kirjastojen ulkopuoliselta alueelta tehtävää lainaa, joka toimitetaan kirjastoosi. Yleensä perimme niistä neljän euron maksun. Korkeakoulukirjastoista tai ulkomailta tilattuna lainamaksu on suurempikin.

Kaukolainoihin liittyy pientä byrokratiaa, joka kuitenkin pelästyttää enemmän meitä työntekijöitä kuin asiakkaita. Lyhyesti sanottuna kannattaa vain täyttää netissä tai kirjastossa paikan päällä kaukolainahakemus (http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus) ja maksaa maksu kirjaa noudettaessa. Me hoidamme loput.

Muiden suomalaisten kirjastojen aineistot löytyvät melko kätevästi Frank-monihaun kautta. Finna.fi -palvelu kehittyy myös jatkuvasti paikaksi, josta löytyy kaikki tarvittava suomalainen kirjasto- ja museoaineisto.

http://monihaku.kirjastot.fi/fi/

https://finna.fi/

Monet kirjat voi ostaa myös kivijalkakaupasta tai netistä – se voi toisinaan olla järkevä vaihtoehto kaukolainoille. Myös e-kirjojen tarjonta on nykyään kattava. Varsinkin nettikirjakauppoja on paljon ja erilaisia, eikä ole tarpeen käydä niitä tässä mainostamaan. Tekijänoikeuksista johtuen aivan uusimmat kirjat eivät luonnollisestikaan löydy netin syövereistä ilmaiseksi, tai jos löytyvätkin, niin emme niiden lataamista suosittele.

Sen sijaan monet vanhat klassikot tai unohdetut helmet antiikin ajoilta nykypäivään löytyvät vapaasti ja laillisesti saatavilla tiedon valtatieltä. Esimerkiksi Project Gutenberg tarjoaa kymmeniä tuhansia ilmaisia e-kirjoja, joista monia et löytäisi Lumme-kirjastojen kokoelmista.

http://www.gutenberg.org/

Entä sitten muut aineistolajit? Netistä löytyy esim. elokuvien, tv-sarjojen ja musiikin suoratoistopalveluja. Enimmäkseen ne ovat maksullisia, mutta osittain ne saattavat pyöriä ilmaiseksikin, jos vain ei kavahda mainoksia. Nykyään esimerkiksi voi luottaa, että moni asia on YouTubessa. Jopa monet vanhat elokuvat ovat kokonaisuudessaan siellä.

TarrVoi pannahinen, Béla Tarria ei löydy Lumme-kirjastoista.

Sanomalehtien ja aikakauslehtien lukemiseen löytyy myös nettipalveluita, esim. ePress ja eMagz. Niiden avulla monia lehtiä voi lukea ilmaiseksi kirjastojen koneilta. Kannattaa tulla kokeilemaan! Tässä vielä koottuna monia hyödyllisiä osoitteita:

http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/tietokannat

Tämäkin on vain pintaraapaisua siihen, mitä netin ja monien kirjastojen kautta on mahdollista löytää. Googlen ja muiden hakukoneiden avulla voi löytää paljon lisää. Mutta näistä eväistä lähtien lähikirjastosi ja kotikoneesi ovat portteja kaikkeen maailmassa julkaistuun ja julkaistavaan tietoon ja taiteeseen. Tutustu siihen, anna mennä, ota ja lue, viihdy ja sivisty!

Terveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Nuorten naisten kirjoittajapiiri

Rakastatko kirjoittamista?

Ihastutko lukemisesta?

Ovatko kirjaimet ystäviäsi?

Kertyykö sinulle pinoittain muistikirjoja ja kyniä?

vihko

Kuva ©Pixabay

Jos vielä satut olemaan noin 18-35 -vuotias naishenkilö, olet juuri se ketä kaksi kirjoittamisen ystävää etsivät jakamaan kirjoittamisen, ilot, surut, tekniikan, tauot, välttelyt ja uudet maailmat.

Kirjoituspiirin tarkoitus on nimensä mukaisesti kirjoittaa, mutta myös saada ja antaa palautetta, vertaistuen voimin.

Ryhmään ei ole hakukokeita, ei jäsenmaksua. Avoin mieli, toisten kunnioitus, sitoutuminen palautteeseen ja into kirjoittamista kohtaan ovat ainoat vaatimukset.

Ensimmäinen tapaaminen Mikkelin pääkirjaston neuvotteluhuoneessa (2. kerros), torstaina 28.9 kello 18.30 eteenpäin.

Jos innostuit, voit ottaa yhteyttä, esittää kysymyksiä!

nuortennaistenkirjoituspiiri@gmail.com

Esittelyssä uudempia kuvakirjoja

Luin kesän aikana omalle lapselleni kirjoja, joita omat vanhempani lukivat minulle silloin, kun olin pieni. Havahduin miettimään, minkälaisia kuvakirjoja viime aikoina on julkaistu. Aloin tutkia tänä vuonna julkaistuja lasten kuvakirjoja ja tällaisia esimerkkejä löysin:

bty

Ensimmäisenä tartun Disneyn elokuvien pohjalta tehtyyn kirjaan. On mielestäni mielenkiintoista, kuinka elokuvien jälkeen kirjoitetut kirjat laajentavat elokuvan maailmaa. Elokuvassa on vain rajallinen aika jonkun tapahtuman kuvaamiseen. Joskus olen jäänyt miettimään, mitä elokuvan jälkeen tapahtui tai olisi voinut tapahtua. Disneyn Frozen – Buldan kristalli avaa pienen oven elokuvan maailmaan. Kirjassa Kristoff lupaa korjata peikkomuori Buldan kristallin ja pyytää siihen apua Annalta ja Elsalta.

Nukkumaanmenosta on kirjoitettu paljon. Monissa niistä käsitellään nukkumisen ja unen tärkeyttä. Heather Roan Robbins on ottanut toisenlaisen näkökulman kirjassaan Pikkukarhun nukkumaanmenokirja. Kirja pyrkii olemaan lempeän meditatiivinen ja sen kautta luomaan lapselle turvallisuuden tunnetta. Kuvitus kirjassa on miellyttävä, kukapa voisi vastustaa kuvia nukkuvista eläimistä? Kuvitus ei kuitenkaan luo liikaa virikkeitä, tämä helpottanee lapsen rauhoittumista.

Joskus eteen saattaa tulla hetki, kun on muutettava toiselle paikkakunnalle. Silloin tulee ikävä vanhoja ystäviä. Melanie Joyce on kirjoittanut hurmaavan kirjan aiheesta nimeltä Parhaat ystävät. Kirjassa Pikku Karhu on muuttanut uuteen kotiin ja se kaipaa ystäviään. Pikku Karhu kirjoittaa ystävilleen kirjeen ja siitä seuraa mukavia asioita. Tästä aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja.

Anna Maria Mäki käsittelee pienen lapsen uhmaikää hauskasti kirjassa Manna ja mahaluu. Kirjassa Manna saa unen koiralta mahaluun, jonka voimalla hän voi hallita maailmaa. Tämä maailmaa hallitseva voima saa äidin pyyhkimään hikeä otsaltaan, kun Manna heittäytyy lattialle ja karjuu sotahuudon: Mahaluu, mahaluu, emmahaluu, mahaluu! Kirja saa jopa tämän uhmaikäisen lapsen äidin hymyilemään ja uskomaan hieman enemmän siihen, että uhma helpottaa aikanaan.

Oman vuoron odottaminen voi olla vaikeaa. Mutta niin voi olla myös vuoron antaminen toiselle. Vuorottelun tärkeydestä kertoo Laura Rankinin kirja Minun vuoroni! Kirja kertoo Emmistä ja Valtista, jotka tykkäävät leikkiä yhdessä. Mutta onko leikkiminen yhtä hauskaa silloin, kun tuntuu ettei oma vuoro tule koskaan?

Nämä ja monia muita uusia (ja vanhoja) kuvakirjoja löydät Mikkelin kaupunginkirjaston lastenosastolta!

Sari, Mikkelin pääkirjasto

Satakiri-ilmaisukilpailu 15.8.–31.10.2017

satakiri_blogiin

Satakiri-ilmaisukilpailu on suunnattu kaikille 7–19-vuotiaille eteläsavolaisille lapsille ja nuorille. Kilpailu on Etelä-Savon Kulttuurirahaston rahoittama ja osa Mikkelin kaupunginkirjaston vuonna 2017 toteuttamasta Lukukiri – täyttä 100:a -hankkeesta.

Satakiri-ilmaisukilpailun teema on ”Minun Suomeni”. Millainen sinun Suomesi on nyt?
Miltä se näyttää? Kuulostaa? Tuntuu? Mitä toivot, mistä haaveilet tai mitä haluat sanoa tämän hetken Suomessa? Voit kertoa sen meille tekstillä, kuvilla, äänillä tai videolla. Satakiri-ilmaisukilpailuun osallistumalla voit kertoa sinun Suomestasi vapaasti ja omasta näkökulmastasi. Tärkeintä on, että työsi koskettaa vastaanottajaa ja kertoo juuri sinun ajatuksistasi, tunteistasi ja toiveistasi.

Kilpailutyössä voi käyttää mitä tahansa taiteen ilmaisumuotoa, kunhan työ on digitaalisessa muodossa, jotta sen voi tallentaa ja esittää Satakiri-sivustolla. Kilpailutyöt on palautettava Satakiri-sivustolle 31.10. mennessä.

Kilpailuun voi osallistua yksilö- tai ryhmätöillä seuraavissa ikäryhmissä:
1–3-luokka/7–10 v., 4–6-luokka/10–13 v., 7–9-luokka/13–16 v. ja toinen aste/16–19 v. Ryhmätöissä ikävuodet ovat viitteelliset. Jokaisesta ikäryhmästä palkitaan sekä yksilö- että ryhmätyö. Voittajatyöt palkitaan 100-500 euron suuruisilla rahapalkinnoilla.

Kilpailun kummina toimiva Mikkelin poikateatteri on tehnyt kilpailun kutsuvideon, joka on katsottavissa Satakiri -sivustolla sekä Youtubesta.

Voittajan valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat ohjaaja Jesse Haaja, Mikkelin Poikateatterin ohjaaja Joonas Veijanen, kirjailija Reijo Honkonen ja läänintaitelija Susanna Kolehmainen. Voittajat julkistetaan 1.12.2017 Mikkeli-salissa pidettävässä palkitsemistilaisuudessa.

Lisätietoja kilpailun nettisivuilta http://www.satakiri.fi ja hanketyöntekijä Riia Marttiselta, riia.marttinen(at)mikkeli.fi tai p. 040 129 4907.

”Minun Suomeni kieli on kaunis – käytetään sitä!”

 

Kirjasto verkostoitui kesällä

Kirjaston hankkeista jälleen hei!

Hanketyöntekijän kesään on kuulunut kirjaston omalle henkilökunnalle järjestettyjen koulutustuokioiden lisäksi muun muassa monialaisten verkostopiknikien järjestäminen. Verkostopiknikejä järjestettiin kahdesti: toisessa kirjaston henkilökunta verkostoitui Mikkelin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Toiseen piknikiin kirjastolaiset saivat vieraakseen Monikulttuurikeskus Mimosasta sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluilta väkeä.

Idea verkostopiknien järjestämiseen lähti tarpeesta verkostoitua ja luoda kontakteja paikallisten, nuoria kohtaavien toimijoiden välillä sekä vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. On tärkeää, että tahot, jotka tapaavat samoja asiakaskuntia, kertovat toisilleen oman työn sisällöstä ja nuorten kohtaamisesta. Yhteistyön syventäminen on asia, jota on merkityksellistä kartoittaa yhdessä. Ajatuksena verkostopiknikeissä on, että ne vakiintuisivat jokavuotiseksi perinteeksi.

Verkostopiknikille Mikkelin nuorisopalveluiden kanssa sattui hyvä ilma!

IMG_1407Yhdessä ideointia siitä…

IMG_1401… mitä yhteistä toimintaa nuorisopalvelut ja kirjasto voisivat järjestää nuorille.

Verkostopiknik Mikkelin nuorisopalveluiden kanssa poiki listan ideoita asioista, joita kirjasto ja nuorisopalvelut voisivat tehdä syventääkseen yhteistyötään. Esimerkiksi idea paikallisista tiimeistä, joissa alueen kirjaston ja nuorisotalon henkilökunta muodostavat paikallisen, oman alueensa nuorten hyväksi työskentelevän tiimin, sai paljon hyväksyviä päännyökytyksiä. Ideointia tuli paljon myös yhdessä järjestettävistä tapahtumista. Keskustelua herätti esimerkiksi kirjaston piha-alueen hyödyntäminen erilaisten pihapelien pelaamisessa. Kirjastossa on myös pihalla pelattavia pelejä, joita voi lainata. Verkostopiknikissä esiin nousseen idean myötä kirjaston puhelimeen tallennettiin Olkkarin työntekijän puhelinnumero, joten kirjasto voi kutsua nyt nuoriso-ohjaajan kylään soittamalla.

IMG_1406Kokemusten vaihtoa ja ideointia piknikeväitä nauttien.

IMG_1417Kooste ideoinnista: mitä yhteistä toimintaa kirjasto ja nuorisopalvelut voisivat tarjota nuorille?

———————————————————————————————————–

IMG_1504Verkostopiknik Monikulttuurikeskus Mimosan sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden kanssa järjestettiin kirjaston nuorten tilassa Hengarissa, sillä ulkona satoi.

IMG_1491Verkostopiknikillä vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia.

Verkostopiknik Monikulttuurikeskus Mimosan sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden kanssa tuotti monta ideaa siitä, miten kirjasto ja Monikulttuurikeskus Mimosa sekä Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat syventää yhteistyötä keskenään. Ideointi tuotti myös useita helposti toteutettavia tapahtumaideoita. Verkostopiknikissä kävi ilmi, että monilla kirjaston henkilökunnasta olisi kiinnostusta tutustua Monikulttuurikeskus Mimosan ja Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden tiloihin ja tätä onkin alettu järjestämään kirjaston syksyn aikatauluihin. Lisäksi kirjastolta osallistutaan Monikulttuurikeskus Mimosan järjestämille verkostokahveille jatkossakin.

IMG_1503Ideariihi: mitä yhteistä toimintaa Monikulttuurikeskus Mimosa ja Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat yhdessä kirjaston kanssa järjestää nuorille?

IMG_1500Kokemuksia ja ajatuksia jaettiin monialaisesti.

IMG_1509Kooste ideoinnista: mitä yhteistä toimintaa kirjasto sekä Monikulttuurikeskus Mimosa ja Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat tarjota nuorille?

Monialainen, vapaamuotoinen kokoontuminen, jossa vaihdetaan ajankohtaisia kuulumisia ja jutellaan oman työn sisällöstä ja erityisesti nuorten kohtaamisesta otti nyt ensiaskeleet kirjaston hanketyön toimesta. Verkostopiknikit ovat kehittäneet osaltaan hankkeessa työstettyä kolmannen työn periaatetta, joka muodostuu ammatillisessa yhteistyössä.

Verkostopiknikit järjestettiin osana ERNOD – erityistyisnuoret ja digiajan osallisuus – hanketta. ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Terveisin,
Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo

Koulutustuokioita kirjaston henkilökunnalle

Kirjaston hankkeista hei!

Mikkelin kaupunginkirjasto on osatoteuttajana ERNOD – erityisnuoret ja digiajan osallisuus – hankkeessa. Hankkeen tavoitteina on muun muassa monilukutaitoihin liittyvien menetelmien juurruttaminen osaksi kirjastojen arkea ja normaaleja työtapoja sekä kirjaston henkilökunnan osaamisen lisääminen erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden ohjaamisessa. Kirjaston hanketyöntekijä on kesän aikana käynyt pitämässä parin tunnin koulutustuokioita kirjaston henkilökunnalle näihin aiheisiin liittyen. Koulutustuokioita järjestettiin yhteensä viidesti eri kirjastoissa Etelä-Savon alueella: Mäntyharjun, Rantasalmen, Joroisten, Savonlinnan ja Mikkelin pääkirjastolla.

kirjastot

Koulutustuokioissa paitsi esiteltiin ERNOD-hanketta yleisesti, nostettiin myös esiin hankkeen digitaalinen päättöjulkaisu, joka löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-016-6 . Julkaisu on jaettu kahteen osaan, joista toinen tarjoaa näkökulmia erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen ja toinen käsittelee digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä. Lisäksi koulutustuokiot sisälsivät mediavaikuttamistyöpajatyöskentelyä, jossa keskusteltiin monilukutaitoihin liittyen uutisista yleisesti ja niiden luotettavuudesta, valemedioista sekä lähdekriittisyydestä. Useissa tuokioissa mediavaikuttamistyöpajaan kuului myös digitaalista työskentelyä, josta enemmän kirjoituksen lopussa.

mantyharju.

joroinen

Koulutustuokioissa oli varattu reilusti aikaa keskustelulle. Eräässä tuokioissa keskustelu kantoi kirjaston ja tämän päivän mediavaikuttamisen suhteeseen: pohdittiin kirjaston tehtäviä suhteessa ihmisten mediavaikuttamisen mahdollisuuksiin ja kirjaston roolia kaikessa tässä. Miten kirjasto on osaltaan mahdollistamassa mediavaikuttamista? Mitä kirjasto toimintaympäristönä tarjoaa asiakkailleen? Kirjaston yksi perustehtävä on aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja tätä perustehtävää kirjasto tuntuu hyvin hoitavan.

tutustuttiin

Keskusteluissa nousi esiin myös uutisten luotettavuus: eräässä tuokiossa pohdittiin kaupallisten medioiden luotettavuutta ja todettiin, että mainokset voivat vaikuttaa uutisoinnin painotukseen eli siihen, mistä uutisoidaan ja kuinka paljon. Toisessa tuokiossa kaupalliset mediat koettiin epäluotettavampina kuin Yle, joka on julkisen palvelun viestintäyhtiö. Esimerkiksi Ylen aamu-tv vertautui MTV3:n Huomenta Suomeen laadukkaampana ja luotettavampana. Mainosmedioissa mainokset saattavat myös häiritä ohjelmaan keskittymistä: mainokset katkaisevat usein keveällä sisällöllään asiapitoisen ohjelman vakavan tunnelman.

kuuntelu

Monilukutaitoisuus toimi punaisena lankana kaikissa keskusteluissa. Monessa tuokiossa esiin nousi Klikinsäästäjä. Klikinsäästäjä paljastaa ytimekkäästi, mitä epäselvissä ja / tai houkuttelevissa uutisotsikossa ajetaan takaa. Myös keltaisen lehdistön roolista mediamaailmassa keskusteltiin, samoin kuin paikallislehtien eroista verrattuna valtakunnallisiin lehtiin. Myös isien ja äitien median käyttö nousi keskustelun aiheeksi. Huolta herättivät vanhemmat, joita tuntuvat kiinnostavan enemmän virtuaaliset maailmat kuin omat lapset.

Useissa koulutustuokioissa mediavaikuttamistyöpajatyöskentely sisälsi keskustelun lisäksi digitaalista työskentelyä, jonka puitteissa tehtiin muun muassa kirjankansirunoutta.

mediavaikuttamis1

mediavaikuttamis2

runot1

runot2

runot3

Koulutustuokiot kokonaisuudessaan onnistuivat hyvin. Jokaiseen tuokioon osallistui sopiva määrä kirjaston henkilökuntaa, jotta keskustelu soljui mukavasti ja kaikilla oli aikaa kertoa omat näkemyksensä. Jokainen tuokio muotoutui omanlaisekseen ja sehän se on juuri tällaisen työn suola: on hienoa tutustua uusiin ihmisiin ja ottaa vastaan keskustelut ja muut tilanteet sellaisina, kuin ne muotoutuvat, kaikkine yllätyksineen.

Koulutustuokiot järjestettiin osana ERNOD – erityisnuoret ja digiajan osallisuus – hanketta. ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Terveisin,
Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo