Kirjavinkki – Hän sanoi nimekseen Aleia

21908922_10211805731152140_307673147_o

Hän sanoi nimekseen Aleia aloittaa Kaksoisauringot- trilogian ja on Erika Vikin esikoisromaani. Yksi kirjan päähahmoista on Corildon Ma’Bathae -niminen seleesi. Seleesit ovat monin tavoin ihmisten kaltaisia, mutta he ovat aisteiltaan ylivertaisia. He pystyvät käskemään elementtejä, kuten tuulia sekä tulta.

Toisena päähenkilönä on ihmistyttö Aleia. Hän päätyy Corildonin luokse muistinsa menettäneenä. Hän ei tiedä mistä on tulossa eikä minne on menossa. Corildon ja Aleia alkavat yhdessä selvittää syytä Aleian muistin menetykseen.

Pidin kirjasta erittäin paljon. Luen erittäin harvoin suomalaisten kirjoittamaa kirjallisuutta ja tämä teos yllätti positiivisesti. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja mielestäni oli hienoa, kun heidän taustaansa ei kerrottu heti, vaan siitä kerrottiin pieniä paloja pitkin kirjaa. Aivan kaikki ei edes selvinnyt tässä kirjassa, joten kokonaisuutta joutunee odottamaan trilogian loppuun asti. Tarina oli kerrottu mukaansatempaavasti ja jäin odottamaan seuraavaa osaa suurella mielenkiinnolla!

Tämä kirja edustaa tyypillistä fantasiakirjallisuutta. Kuinka fantasiakirjallisuus sitten määritellään? Tieteen termipankista löytyneen määritelmän mukaan fantasiakirjallisuus on yliluonnollista, sadunomaista tai tuonpuoleista käsittelevää kirjallisuutta, joka kertoo arkikokemuksen ylittävistä tapahtumista. Ominaisia piirteitä ovat erilaiset olennot, jotka voivat olla joko myyttisiä (esim. hirviöt, aaveet, vampyyrit yms.) tai täysin keksittyjä. Fantasiakirjallisuudessa liikutaan usein vaihtoehtoisessa todellisuudessa eli maailmassa, jonka kirjailija on keksinyt kirjaansa varten.

Kirjassa on olentoja ja asioita, joita ei ole olemassa tässä todellisuudessa (seleesit, fennekit, tulikukat ym.) eikä kirjan maailma ole todellinen. Erika Vik on onnistunut luomaan todentuntuisen, mutta kuitenkin epätodellisen maailman. Vaikka tiedän, että kirjassa esiintyviä paikkoja ja asioita ei ole oikeasti olemassa, voin kuvitella käveleväni siellä ja näkeväni kadun varressa tulikukkia.

Luomansa maailman tueksi Vik on tehnyt myös nettisivut. Osoitteessa https://seleesia.com/ pystyy tutustumaan tarkemmin tähän maailmaan mm. karttojen ja tarkkojen kuvausten ansiosta. Sivuilta löytyy Seuran arkistot, joissa esitellään tarkemmin esimerkiksi fennekkejä sekä sitä, kuinka seleesit pystyvät käskemään elementtejään.

Nämä nettisivut luovat lisää todentuntuisuutta tähän maailmaan, joka ei kuitenkaan ole todellinen.

Sari, Mikkelin pääkirjasto

Mainokset

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 9

rautakoe

Rautakoe (The Iron Trial)

Black, Holly ja Clare, Cassandra

Magisterium -sarjan aloittava kirja vie lukijan mukaansa Pohjois-Carolinaan, Callum Hunt -nimisen teinipojan mukaan. Callum menetti äitinsä ollessaan vauva ja hän asuu nykyään kahdestaan isänsä kanssa.

Callum saa kuitenkin kutsun Magisterium-nimisen taikakoulun pääsykokeeseen. Hänen isänsä on kuitenkin koko Callumin nuoruuden ajan yrittänyt pitää Callumia erossa taikuudesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Hänen on siis vain epäonnistuttava kaikissa testeissä ja elämä voi jatkua niin kuin ennenkin. Mutta kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan…

Luin kirjan, koska kirjakauppias suositteli sitä minulle. Pidin kirjan juonesta ja kekseliäistä hahmoista. Päähenkilö Callum ei ollut paras kaikessa niin kuin fantasiakirjojen päähenkilöt tuppaavat yleensä olemaan. Kirjan miljöö oli mielenkiintoinen, sillä se oli lähempänä todellisuutta kuin yleensä.

Kirjaa lukiessa ei tule tylsää hetkeä. Kirjan maailmaan uppoutuu helposti ja juoni osaa yllättää vähän väliä. Kaiken kaikkiaan kaksikko Clare & Black ovat luoneet koukuttavan kirjasarjan, joka omasta mielestäni yltää lähes Harry Potterin tasolle.

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 8

davincikkodi

Brown, Dan

Da Vinci -koodi

Olin jo pitkään haaveillut lukevani yhdysvaltalaisen Dan Brownin kirjoittaman romaanin Da Vinci -koodi. En ollut kuitenkaan jostain syystä saanut luettua sitä aiemmin. En ennen kuin nyt – ja onneksi sain. Da Vinci -koodi on tällä hetkellä neliosaisen sarjan toinen osa. Muut osat ovat Enkelit ja demonit, Kadonnut symboli sekä Inferno. Ne kuitenkin ovat kaikki itsenäisiä osia, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä. Da Vinci -koodi löytyy aikuisten osastolta tavallisten romaanien seasta, vaikka mielestäni sen voisi hyvinkin sijoittaa jännityskirjojen joukkoon. Kun Da Vinci -koodin saa käteensä sen kannesta vastaan hymyilee arvoituksellisesti Mona Lisa.

Da Vinci -koodi kertoo Harvardin yliopiston uskonnollisen symbologian professorista Robert Langdonista. Ollessaan Pariisissa työmatkalla hän saa Ranskan poliisilta kutsun Louvreen, jossa on yöllä murhattu arvovaltainen kuraattori Jacques Saunière. Hän on elämänsä viimeisillä minuuteilla jättänyt salakoodin Louvreen, jota Langdon ja Sophie Neveu ryhtyvät selvittämään. Sophie on Jacques Saunièren lapsenlapsi ja Ranskan poliisin kryptologi. Koodi johtaa Langdonin ja Sophien seikkailuun pitkin Pariisia ja lopulta myös Englantia. Paljastuu, että se kätkee salaisuuden, jonka edestä ollaan valmiita kuolemaan ja murhaamaan. Tätä salaisuutta vanha veljeskunta on vaalinut monia satoja vuosia ja sen paljastumista Vatikaani pelkää.

Dan Vinci -koodin selvittäminen ei suju ongelmitta, sillä mutkia matkaan tuovat Ranskan poliisi, joka epäilee Langdonia murhasta, jolloin hän joutuu pakenemaan virkavaltaa. Lisäksi munkki Silas jahtaa Langdonia ja Sophieta, sillä hän työskentelee salanimen ”Opettaja” taakse kätkeytyvälle henkilölle, joka tahtoo tietää koodin kätkemän salaisuuden.

Romaanin juonta tukevat monet historialliset henkilöt, tapahtumat, maalaukset ja järjestöt. Ne tuovat syvyyttä ja mielenkiintoa juonelle ja siinä esiintyville salaliittoteorioille. Vaikkei tietäisikään symboleista tai muistakaan kirjassa esiintyvistä historiallisista aiheista, se ei haittaa, sillä teoksessa selitetään asiat todella hyvin ja mukana pysyy varmasti. Dan Brown on saanut kaiken kuulostamaan niin uskottavalta, että kirjaa lukiessa alkaa väkisinkin uskomaan kyseisiin salaliittoteorioihin!

Da Vinci -koodi on todella koukuttava ja se tekee mieli lukea kokonaan yhdeltä istumalta. Suosittelisin teosta (ja muitakin sarjan kirjoja) kaikille yläasteiästä ylöspäin riippumatta siitä, millaisia kirjoja normaalisti tykkäisi lukea.

 

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 7

kaikki kaikessa

Kaikki kaikessa

Yoon, Nicola

Ensimmäisellä viikolla töissä kirjoja hyllyttäessäni huomasin kyseisen kirjan nuorten uutuushyllyssä. Kirjan nähtyäni tajusin, että kirjan pohjalta tehty elokuva oli ilmestynyt vasta vähän aikaisemmin keväällä. Kirjan kansi houkutteli minua tarttumaan kirjaan, ja lukiessani kirjan takakantta olin raahannut kirjan jo mukanani lainaustiskille. Kirja oli niin koukuttava, että lopulta sen lukemiseen meni vain kaksi päivää. Viimeisen vuoden aikana koulukiireiden takia en ole ehtinyt lukemaan kuin äidinkielen kursseilla pakollisina luettavia Tuntematonta sotilasta sekä Seitsemää veljestä. Kirja sytytti jälleen lukemisen haluni, ja kesätyöni ansiosta löysinkin monia hyviä kirjoja luettavaksi.

Kirjan päähenkilö Madeline on käytännössä allerginen koko maailmalle. Hän asuu eristetyssä talossa, ja hänen ainoat ihmiskontaktinsa ovat hänen lääkäriäitinsä ja hoitaja Carla. Kaikki on tarkoin puhdistettua ja tutkittua, ettei Maddy vaan saisi minkäänlaisia hengenvaarallisia oireita. Maddyn isä ja veli ovat kuolleet auto-onnettomuudessa Maddyn ollessa pieni. Maddyn elämä koostuu kirjoista ja elokuvista sekä etänä käytävästä koulusta. Kuitenkin eräänä päivänä Maddyn normaalielämä häiriintyy, kun naapuriin muuttaa ihastuttava poika nimeltä Olly. He huomaavat toisensa ja alkavat keskustelemaan ensin ikkunoiden läpi ja sitten viestein. Maddy ihastuu poikaan niin palavasti, että pyytää Carlaa auttamaan häntä tapaamaan Ollya. Sen jälkeen kaikki muuttuu.

Maddy tajuaa, että eläminen on muutakin kuin vain hengissä pysymistä. Lopulta hän on valmis uhraamaan jopa oman henkensä rakkauden takia. Kirja etenee vauhdilla ja tunnelma menee kirjaa loppua kohden jännittävämmäksi. Kirjan loppu oli arvaamaton, mutta silti onnellinen. Pidin myös kirjan päiväkirjamaisuudesta sekä siitä, että sitä oli kevennetty piirroksin. Suosittelisin kirjaa kaikille nuorille, jotka pitävät kaikista romanttisista kirjoista ja onnellisista lopuista.

 

Kesätyttö Kira

Kirjavinkki: Irakin purkkajeesus

Irakin purkkajeesus

Irakilaissyntyisen suomalaisen Hassan Blasimin novellikokoelma ”Irakin purkkajeesus” ei jätä kylmäksi. Vahvan asiallinen kerrontatyyli on samalla surrealistisen absurdia, hullunkauheaa ja maagisen realistista. Se yhdistelee arkea ja poliittista ja uskonnollista ilmapiiriä Irakissa sekä muuallakin.

Novellit ovat lyhyitä, mutta niihin on pakattu melkoisesti henkilöitä, tarinoita, tunteita ja ideoita. Outoudessaan ne herättävät kysymyksen, missä määrin mielikuvitusta on tarvittu tarinoiden syntymiseen. Tai ne panevat pohtimaan elämän unenomaisuutta.

Kerrotut tapahtumat ovat yleensä rujoja ja järkyttäviä. Itselleni tulee myös vähän mieleen venäläinen kirjallisuus – tässä on jotenkin samanlaista piinaavan traagista herkkyyttä elämälle. Huumoria on myös tietenkin mukana, kun monet asiat ovat niin naurettavia jo itsessään.

Novellikokoelma ilmestyi alun perin arabiaksi vuonna 2012. Suomeksi sen on kääntänyt Sampsa Peltonen. Kirja sai The Independent -lehden kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Vuonna 1973 syntynyt Hassam Blasim on koulutukseltaan alun perin elokuvaohjaaja. Hän muutti Suomeen pakolaisena vuosituhannen alussa.

Tälläistakin lukemisen ylistystä kirjaan mahtuu:

Veitsimysteeri

Kenelle suosittelisin tätä kirjaa? Ehkäpä sellaisille, jotka hakevat proosalta jotain uutta ja säväyttävää ja kaipaavat taidokkaasti kirjoitettua sanailua. Ja sellaisille, jotka ovat valmiita ravistelemaan itseään ja samalla nauramaan.

Kirja ei varmasti iske kaikkiin. Se vie lukijansa kuoleman, poissaolon ja pakolaisuuden todellisuuksiin. Se jättää paljon kysymyksiä ilmaan ja haastaa lukijaa. Se ei luultavasti saa lukijaansa uskomaan ihmiseen, vaan ärsyttää ja samalla kutkuttaa.

Saatavana hyvin varustelluista eteläsavolaiskirjastoista.

Kirjaterveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 6

simukka

Simukka, Salla

Jäljellä

Tämän, kuten melkein kaikki muutkin kirjat, valitsin koulussa. Vaihtoehtoina oli kaksi kirjaa, ja koska olin lukenut ensimmäisen vaihtoehdon, valitsin Simukan kirjan.

Oletko koskaan toivonut, että kaikki muut ihmiset vain katoaisivat?”

Jäljellä aloittaa Salla Simukan scifi-sarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomeen. Jäljellä kirjan päähenkilönä on 15-vuotias Emmi Aalto, joka karkaa kotoa perheen, koulun ja yksinäisyyden takia. Kun Emmi palaa takaisin, kotona häntä ei odota kukaan. Totisesti kaikki ihmiset, eivätkä ainoastaan Emmin perheenjäsenet, ovat kadonneet jälkiä jättämättä.

Onnekseen Emmi löytää Onerva-nimisen tytön rautatieasemalta, ja myöhemmin tytöt törmäävät myös Artoon. Jokaisella heistä on oma käsityksensä siitä, miksi he päätyivät paikkaan, jossa ei ole muita ihmisiä. He eivät kuitenkaan mieti asiaa liikaa, vaan elävät täyttä elämää. Mikä olisi sen mukavampaa, kuin tuhota parin kaupan ikkunat ja syödä niin paljon karkkia kuin ikinä haluaa, tai juoda alaikäisenä itsensä humalaan? Eihän kukaan estä, kun ei ole muita kuin he.

Lopulta kolmikko päättä lähteä etsimään muita ihmisiä, ja matkalla Emmille alkaa ilmestyä hänen lempisatujensa katkelmia, joiden merkitys selviää lopullisesti vasta sarjan toisessa osassa.

Koulussa meidän ei ollut pakko lukea kuin ensimmäinen osa, mutta itse en voinut jäädä sellaisen epätietoisuuden valtaan, joten luin (vain muutamassa päivässä, koska jäin siihen koukkuun) sarjan toisen osan. Sitä lukiessa kaikki ensimmäisen kirjan aikana heränneet kysymykset saivat vastauksen. Joten jos lainaatte ensimmäisen osan, muistakaa lainata samalla myös toinen osa, joka päättää upean sarjan kertomalla mitä kadonneille ihmisille ja Emmille todella tapahtui.

 

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 5

sammalisto

Sammalisto, Iida

Tähtimosaiikki

Kirjan kaunis kansi oli ensimmäinen asia, mikä kiinnitti huomioni. Kannen lisäksi kirjan nimi oli mielestäni kiinnostava, sekä mystinen. En yleensä lue suomalaisten kirjailijoiden teoksia, koska olen menettänyt kiinnostukseni niitä kohtaan. Kaikki suomalaiset teokset, jotka olen lukenut, ovat olleet tylsiä tai niissä on vain juotu ja kiroiltu. Kuitenkin Sammaliston ja muutaman muun kirjan ansiosta olen alkanut taas lukea suomalaista kirjallisuutta.

Kirja kertoo nuoresta Sunasta, joka kulkee kettunsa Ion kanssa paikasta toiseen vapaana menemään minne haluaa.  Sunan ja Ion elämä kuitenkin muuttuu täysin, kun he törmäävät Lupus-nimiseen poikaan. Lupus ei olekaan täysin tavallinen poika, vaan tämä on ennustaja, joka on lähetetty taivaasta suorittamaan tehtävää. Lupus tuo mukanaan näkemänsä/kuulemansa ennustuksen, joka Sunan on määrä toteuttaa.

Tornin varjoa vältellyt, kantaa taakkaa harteillaan ja metsäpalon roihua rinnassaan. Villiketun luottamus suojanaan, vaeltaja polttaa tornin ja sen asukkaan. Mutta vaeltajan tuli väräjää jo, lepattaa raskaan siiven iskusta.”

Suna ei tietenkään ole iloinen uudesta käänteestä, mutta koska Lupus ei ole tottunut elämään ihmisten tavoin, Suna antaa tämän kulkea mukanaan. Matkan aikana Suna ja Lupus kohtaavat pahan tyrannin, Korppiruhtinaan käskyläisen Ronanin. Tämän tappavan taidokkaat veitsenheittotaidot saavat Sunan, Lupuksen ja Ion elämän jähmettymään paikalleen yhdeksi pelottavaksi hetkeksi.

Mielestäni kirja sopii kaikille, kunhan he vain pitävät pienestä ripauksesta fantasiaa ja jännitystä ja ovat valmiina lukemaan tämän kirjan päivässä. Sillä kirjaan jää pahasti koukkuun, kun tarina alkaa edetä.

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöläiset vinkkaavat, osa 4

boyne

Poika raidallisessa pyjamassa

Boyne, John

Valitsin tämän kirjan koulussa, koska muut vaihtoehdot eivät vaikuttaneet kiinnostavilta, tai olin lukenut ne jo aikaisemmin. Tiesin miten kirja loppuisi, koska olimme katsoneet siitä tehdyn elokuvan muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kuitenkin halusin lukea sen, koska yleensä elokuviin on lisätty jotain tai osia on jätetty pois.

Poika raidallisessa pyjamassa kertoo yhdeksänvuotiaasta Brunosta, joka asuu perheensä kanssa Berliinissä. He joutuvat kuitenkin muuttamaan maaseudulle Brunon isän töiden takia, mikä ei tietenkään miellytä Brunoa jonka kaikki ystävät jäävät Berliiniin.

Uudessa talossa Brunolla ei ole muuta seuranaan kuin siskonsa, heidän ”hoitajansa”, sekä äitinsä. Brunon isällä on kiireitä, ja sotilaat kulkevat jatkuvasti heidän talonsa ovista sisään ja ulos.

Bruno päättää lähteä seikkailulle ajankuluksi, ja päätyy lopulta korkean aidan luo, jonka toisella puolella Bruno tapaa raidalliseen pyjamaan pukeutuneen Shmuelin, jonka käsivarressa on nauha, johon on piirretty tähti.

Poika raidallisessa pyjamassa on teos jota en unohda koskaan. Teoksen miljöö, kerronta ja henkilöt ovat myös uskomattoman todellisia. Kun katsoimme kirjan pohjalta tehdyn elokuvan, monelle luokkalaisilleni tuli ahdistunut olo, mutta kun kysyin heiltä oliko kirja yhtä ahdistava, he sanoivat elokuvan olleen ”pahempi”. Joten ne, jotka haluaisivat tietään mistä tarinassa on kyse, mutta tuntevat ahdistusta tämän kaltaisia aiheita kohtaan, suosittelen teitä lukemaan kirjan. Ja ne jotka aikovat lukea kirjan ja katsoa elokuvan, kannattaa lukea kirja ensin, koska silloin voitte kuvitella miljöön ja hahmot sen näköisiksi kuin itse haluatte, saamatta vaikutteita elokuvasta.

Tämä kirja osoittaa sen, että erot ihmisten välillä eivät estä ystävyyden syntymistä. Teoksessa tulee myös esille se, että ystävät auttavat toisiaan ja pysyvät yhdessä vaikeimmissakin tilanteissa aina loppuun asti.

 

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöntekijä vinkkaa!

sapkowski

The Last Wish

Sapkowski, Andrzej

Luin heti ensimmäisellä työviikolla puolalaisen Andrzej Sapkowskin ”The Last Wish”- nimisen kirjan. Se on fantasiakirja, jonka alkuperäinen teos on julkaistu vuonna 1993 ja englanninkielinen vuonna 2007. Luin kirjasta englanninkielisen version.

Kirjassa seurataan Geralt-nimistä miestä, joka kuuluu Witcherien joukkoon. Witcherit ovat eräänlaisia palkkatappajia, heidät on lapsesta asti koulutettu tähän ammattiin, se on heidän kutsumuksensa. Heidän tehtävänään on tappaa hirviöitä maksua vastaan.  Witchereiden vähentyessä ja hirviöiden määrän vain kasvaessa luulisi, että Geraltilla olisi paljon tehtävää, mutta päinvastoin hänen on hankala löytää ketään, kuka maksaisi hänelle kunnolla. Kirja koostuu useista pienistä kertomuksista Geraltin seikkailuista työn perässä. Se onkin eräänlainen johdatus sarjan seuraaviin osiin, se auttaa luomaan jonkinlaista pohjaa Geraltin henkilökuvalle.

Kirja oli mielestäni loistava, tarinat olivat kiinnostavia ja kirjan parissa vierähti helposti pitkiäkin aikoja. Kaikkein eniten minua miellytti kirjassa itse Geralt. Hän on päähenkilönä jokseenkin miellyttävän epätäydellinen, hänen ajatuksiaan ja reagoimistaan erilaisiin pulmatilanteisiin oli kiinnostavaa seurata. Kirjailija on muutenkin onnistunut kuvailemaan henkilöitä kerrassaan loistavasti. Vaikka kuvaukset eivät aina ole kovin pitkiä, muodostuu niiden avulla silti erittäin hyvä kuva henkilön olemuksesta. Hahmojen lisäksi myös kirjan miljöötä oli kuvailtu hyvin, kaiken kaikkiaan kuvailu kirjassa oli hyvin rikasta ja teki kirjasta todella miellyttävää luettavaa.

Kirjan lyhyet tarinat olivat viihdyttäviä ja niissä riitti toimintaa. Mielenkiintoista oli se, että lähes kaikki tarinoista pohjautuivat johonkin jo ennalta tunnettuun satuun. Kirjassa oli hiukan synkempiä versioita saduista kuten Prinsessa Ruusunen, Kaunotar ja hirviö sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Mielestäni nämä muunnelmat saduista olivat todella omalaatuisia, mutta todella viihdyttäviä.

Koska kirjan tarinat ovat jokseenkin erillä toisistaan, on kirjaa suhteellisen helppo seurata. Kirjaa oli mielestäni myös hyvin vaivatonta lukea. Jos olisin pystynyt, niin olisin luultavasti lukenut koko kirjan kerralla. Kirjassa on myös juuri sopiva määrä huumoria, mikä tekee siitä kevyttä luettavaa. Suosittelisin kirjaa kaikille jotka pitävät fantasiasta ja seikkailuista, jokseenkin kevyellä tunnelmalla varustettuna. Aion ehdottomasti lukea sarjan seuraavat osat, sillä mielestäni kirja oli kerrassaan mahtava.

Teksti Annu Suontakanen

”Oi! Tämän lainasin nuoruudessani kirjastosta, onkohan se vielä siellä?”

Kirjallisuus

Meillä on jokaisella lapsuuden ja nuoruuden musiikki-, elokuva- ja kirjamuistoja. Keräsimme talvella erilaisilla tavoilla asiakkaiden muistoja lukemisistaan ja kuunteluistaan. Muutamassa vanhusten ryhmässä jaettiin kaavaketta, johon kirjoitettiin omat suosikit. Kirjasto oli mukana joulukuussa seniorilounaalla. Sieltäkin saatiin mukavan kokoinen nippu.

Maaliskuussa kotisivuillamme oli linkki lomakkeeseen ja samanaikaisesti kirjaston Facebook-sivuille sai kirjoitella suosikkejaan. Myös henkilökunnalta kysyttiin.

Vastaukset on tarkistettu, mutta ihan kaikkea aineistoa meillä ei enää ole kirjaston kokoelmissa. Saimme yhteensä 60 eri vastausta, joissa oli kolmisen sataa aineistovinkkiä. Osassa tietenkin tuli samoja nimiä. Olavi Virta soi monen mielessä vielä nytkin…

Musiikki

Kesäkuun ajan pääkirjaston alakerrassa ja musiikkiosastolla on siis pienen aineistonäyttelyn muodossa esillä teidän lapsuutenne ja nuoruutenne. Esille on haettu lisäksi pääkirjaston lasten varastosta sellaisia kirjoja, joita kysytään jatkuvasti.

Kirjallisuus2

Seuraavassa on pätkä yhdestä asiakkaan etsinnästä, valitettavasti tähän ei vielä ole tullut varmistusta mikä kirja on kyseessä.

”Olen lukenut kirjan koulussa 90-luvun puolivälissä. Kirjassa kukko ja kalkkuna kisaavat kumpi on pidempi. Lopussa ne kiipeävät jätekasan päälle, kasa romahtaa ja molemmat ovat maassa yhtä pitkinä. Kirja kuului ulkomaista alkuperää olevaan sarjaan, siinä oli värikuvat ja helppolukuinen teksti, eikä ollut kovin paksu. Joku toinen saman sarjan kirja kertoi nauramisesta, jota ei voinut lopettaa.”

Tuon yllä olevan tyyppisiä etsintöjä tulee meille asiakaspalvelijoille jatkuvasti.

Jos omaa suosikkiasi ei ole esillä, käy palvelutiskillä vinkkaamassa. Tarkistamme, löytyykö opus vielä, ja laitamme sen esille.

Musiikki2

Teksti Ulla

Kuvat Joni