Mietteitä uudesta kirjastolaista

Lakikirja1

Kirjastopiireissä on puhuttu paljon uudesta kirjastolaista, joka tuli voimaan vuoden alussa. Täsmällisemmin uuden lain nimi on ”Laki yleisistä kirjastoista”. Yleisillä kirjastoilla siis tarkoitetaan tavallisia kunnan- ja kaupunginkirjastoja.

Kirjaston käyttäjälle uusi laki näkyy ennen kaikkea varausmaksujen poistumisena. On ilahduttavaa, että mahdollisuutta on jo hyödynnetty laajasti. Aineisto on liikkunut ahkerasti kirjastosta toiseen. Toki Mikkelin seudulla on ollut varausmaksuttomuutta jo vähän aikaa aikaisemminkin, mutta nyt aineisto kiertää ilmaiseksi koko Lumme-kirjastojen alueella.

Esille on myös noussut se, että kirjastoilla on oikeus määrätä käyttäjiä porttikieltoon. Tarkemmin ottaen tämä oikeus on kunnilla, jotka tuottavat kirjastopalvelut. Mutta kirjaston asiakkaat ovat yleensä niin mukavia, että lainkohta on lähinnä kosmeettinen…

Ainakin tärkeää on uudessa laissa oleva kohta, joka asettaa yleisten kirjastojen tehtäväksi muiden muassa ”edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua” (6 §). Lain tavoitteena ylipäänsä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta (2 §).

Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kirjastot voivat yhä enemmän olla alusta ja mahdollistaja aktiiviselle, osallistuvalle kansalaisuudelle. Osaltaan myös laki päivittyy kuvaamaan sitä todellisuutta, joka on ollut kirjastoille luontaista jo jonkin aikaa. Kirjastot eivät toki ota poliittisesti kantaa puoleen tai toiseen.

Kirjastotyöntekijöiden keskuudessa on ollut pelkoja siitä, muuttuvatko kirjastot väärään suuntaan ja aleneeko niiden sivistyksellinen arvo. Samoin on oltu huolissaan siitä, muuttuuko kirjastopalveluiden järjestäminen kunnille vapaaehtoiseksi. Tämä Kirjastolehden artikkeli valaisee käytyä keskustelua:

http://kirjastolehti.fi/artikkelit/uusi-laki-tekee-kirjastoista-demokratian-puolustajia/

Mitä olen itse keskustelua seurannut, pahimmat huolet tuntuvat hälventyneen. Vaikka kirjastojen määrästä tai aineiston määrästä ei puhuta laissa tarkemmin, kunnilta vaaditaan jatkossakin kirjastopalveluiden hoitamista. Toki voidaan kysyä, pitäisikö lain määritellä jotain vielä tarkemmin.

Joka tapauksessa keskustelu kirjastojen olemuksesta ja merkityksestä jatkuu, eikä siinä aina ole oikeita tai vääriä vastauksia. Kirjat eivät ole häviämässä hyllyistä, vaikka painopiste aineistolainaamo-ajattelun ja kohtaamispaikka-ajattelun välillä siirtyilee puolelta toiselle ja tuottaa kitkaa.

Minä kuitenkin luulen, että kovin vähän tulee muuttumaan, tai ainakaan muutokset eivät ole radikaaleja ja nopeita. Pikemminkin ne ovat osa sivistyksellistä jatkumoa ja turvaavat osaltaan sen, että kirjastot voivat täyttää ikiaikaisen tehtävänsä lukemisen, oppimisen, kulttuurin ja tiedon levittäjinä. Näin meillä Mikkelissä kuten muuallakin.

Terveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Muokattu 21.3: Lisätty Mikkelin aiempi varausmaksujen puuttuminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s