Luovasti lisää lukutaitoa Sana-apajilta.

Kirjaston projekteista hei!

Mikkelin kaupunginkirjastossa on käynnissä Luovasti lisää lukutaitoa -hanke kuluvan vuoden 2016 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä punaisena lankana on sosiokulttuurinen lukutaito. Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija Mimosa Laine sekä Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo vetivät sanataidepaja Sana-apajaa viisi kertaa menneen syksyn aikana. Sana-apajien järjestyspaikkana toimi nuorisotila Starlight, jonka työntekijöille kiitokset sujuvasta yhteistyöstä!

sana-apaja
Sana-apajien tapahtumajuliste

Alla Mimosan mietteitä Sana-apajien järjestämisestä.

En minä oikeasti osaa määritellä sanataidetta. Huonona päivänä en osaa edes selittää vähän sinne päin, mistä on kyse. Eniten se johtuu kai siitä, että sanataiteen on tapana tapahtua ryhmässä ja siten kahden sanataideryhmän välinen ero voi olla kuin ero kissan ja mandariinin välillä. Kaikki riippuu siitä missä, millä tavoin ja ennen kaikkea ketkä.

Sana-apajat oli Mikkelin kirjaston ja nuorisotila Starlightin yhteistyössä tapahtuva viiden kerran sanataidepaja. Jokaisella kerralla oli oma teemansa ja yrityksen ja epäonnistumisen taktiikalla kokeilimme eri puolella ympäri nuorisotilan ja erilaisilla kokoonpanoilla sitä, millä tyylillä pajoista saisi mahdollisimman houkuttelevan. Haasteena oli se että meillä ei ollut käytössä ilmoittautumissysteemiä, vaan jokaisen kerran alussa oli kysymysmerkkinä se, miten houkutella nuoret omista nuorisotalon puuhistaan mukaan. Aina meillä ei ollut yhtä osallistujaa enempää ja joustavuus oli viikon sana joka viikko.

Helmi olikin fantasiakarttapaja. Se iski parhaiten ja houkutti eniten. Se on yksi omista suosikkiharjoituksistani, koska se antaa eniten mahdollisuuksia eikä vaadi erityisen paljon ohjausta. Sitä voi käyttää tunteiden käsittelyyn tai abstraktien asioiden jäsentelyyn. Olen vetänyt sitä puolen kymmentä kertaa eri variaatioilla. Tällä kertaa tein ratkaisun olla antamatta muita ohjeita kuin että valitkaa kaksi eri väristä kartonkia, tehkää toisesta tausta ja leikatkaa toisesta manner. Tässä koristeet. Antaa mennä. Kaikki eivät tehneet edes tämän ohjeistuksen mukaan, vaan keksivät saman tien oman tavan, mikä – kuten kaikki luovien harjoitusten vetäjät tietävät – on paras mahdollinen merkki. Kartat toimivat tässä tapauksessa loistavasti; ne antoivat mahdollisuuksia keskustella suosikkiasioista, jäsentää niitä mielikuvituksekkaasti ja tutustua toisiin. Meillä oli hauskaa ja aika loppui kesken niin kuin sen kuuluukin tehdä.

sana-apaja_porukka
Fantasiakarttojen tekoa. Kuva: Tuomo Mikkonen

Miten tekisit ensi kerralla? Niin meiltä kysytään koulutusalallani niin usein, että alkaa välillä tehdä mieli vastata sarkastisesti. Huonosti menee kuulemma vasta sitten, kun ensiyrittämällä menee täydellisesti. Seuraavalla kerralla aloittaisin fantasiakartoilla ja jatkaisin siitä fantasiamaailmateemalla, jossa fantasia määritellään vapaasti. Pajojen pitäisi edelleen toimia tavalla, jolla keskenkin voi tulla matkaan. Ympäristöön pitäisi kiinnittää huomiota ja ehkä kirjastoa voisi hyödyntää enemmän.

En tiedä jatkuuko tämä projekti muodossa tai toisessa tai että olenko minä siinä mukana lainkaan. Mutta hauskuus ja pelattavuus sanataiteessa piileekin siinä, ettei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ensi kertaan (tai sitten ei),
Mimosa Laine, yhteisöpedagogiopiskelija ja sanataiteilija

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s