Rantakylä tanssii ja soi osa 3 (Jurassic edition)

Jurassic Rock 2016 ; mitä siitä kertoisin, kysyjille valeh-… öö, vastaisin? Täytyy myöntää, että odotukseni Jurassicin 10-vuotisjuhlaa kohtaan olivat korkealla, ja koska asiaa on jo puitu ihan riittävästi (vrt. hevimiesten ja muiden ”asiantuntijoiden” tietotoimisto kaduilla ja baareissa, Anssi Mehtälä Länsi-Savossa jne.), tyydyn vain toteamaan että monena aiempana vuonna artistikattaus on ollut merkittävästi, no, juhlavampi kuin tänä kesänä. Myös ulkomaisten artistien määrä, kolme, on vuoden 2010 ohella pienin koko festivaalin historiassa.

Menneinä vuosina itseäni erityisesti ovat ilahduttaneet, raskaan musiikin ystävänä siis, monet maailman-/Euroopan luokan rock- ja heavy-yhtyeet, joita kotifestarini (lue: Jukka Holmstedt) on pystynyt Mikkeliin hommaamaan. Mitään hävettävää ei tässä esimerkkilistassa todellakaan ole: Soilwork (kahdesti), System Of A Down, Killswitch Engage, Pain (alla), Therapy?, Meshuggah (kahdesti), Danko Jones, Devin Townsend Project, Sparzanza, Dark Traquillity, Volbeat, Sonic Syndicate (alla), Flogging Molly, Hardcore Superstar, Scar Symmetry (alla), Amaranthe, The Offspring

1

Pain. Kuva: Cecil/Wikimedia Commons

sonic

Sonic Syndicate. Kuva: Äppelmos/Wikimedia Commons

21

Scar Symmetry. Kuva: Markus Felix/Wikimedia Commons

Rankemman musiikin lisäksi Jurassic Rock on kunnostautunut/syyllistynyt (mielipidekysymys, you know) erityisesti isohkojen ulkomaisten rap-nimien (Nelly, Tinie Tempah) Mikkeliin tuomisessa, ja mikäs siinä; ainakaan kyseisinä vuosina ei ole kärsitty yleisökadosta, joten nekin ovat festivaalirosterissa paikkansa lunastaneet. Itsekin fiilistelin MIKKELIN Visulahden vesisateessa De La Soulia kesällä 2013.

Se, mikä yhdistää tuota aiempaa heavy/rock-yhtye kavalkadia, ei ole Kanada. Tai no, onhan siellä Devin ja Danko, mutta kuitenkin peräti yhdeksän mainituista orkestereista tulee Ruotsista. Syyt ovat tietysti selvät: A) laatubändien määrä siellä on huima (vaikka eräs valtionpäämies nostikin mieluummin Suomen esiin) ja B) hinta. Yhä tänäkin päivänä pätee se kylmä tosiasia, että on halvempaa tuoda ulkomainen yhtye Suomeen, mikäli se joko on Ruotsista tai se esiintyy suunnilleen samana ajankohtana siellä.

Niinpä Jurassic Rockin 10-vuotisjuhlan kaikki kolme ulkomaista kiinnitystä ovat ruotsalaisia, joista The Sounds (tuttu Living in America -korvamadosta) vierailee festareilla myös jo toista kertaa. Uusi tuttavuus sen sijaan on Royal Republic, jonka garagerock asettuu omissa korvissani kategoriaan ”ihan kiva”. Kolmas onkin sitten jo ihan eri sarjaa, eli itse odotan eniten Mustaschia, jonka pääjehu, laulaja-kitaristi Ralf Gyllenhammar, testasi omaa uskottavuuttaan ja fanien uskollisuutta Ruotsin Melodifestivalenissa kolme vuotta sitten. Mies on sanonut haaveekseen ”täydellisen kappaleen” tekemisen, mutta tuolloin vielä se ei ilmeisesti onnistunut vaikka Euroviisukarsintojen finaalipaikka heltisikin. Mainioita yritelmiä bändiltä silti löytyy ja livenä hyvinkin vakuuttavaa mellastusta.

musKuva: Cecil/Wikimedia Commons

Kotimaiset esiintyjät voikin sitten jakaa vaikkapa seuraavasti: ne, jotka ovat soittaneet suunnilleen jokaisessa Jurassicissa ja yleensä kaikkialla / ne, jotka on kiva nähdä ensimmäistä kertaa tai pitkästä aikaa Mikkelissä / erikoisuudet. Osa artisteista tosin kolkuttelee jopa näiden jokaisen karsinan portteja.

Ensin mainittuun ryhmään kuuluvat Cheek, Stam1na, Apulanta, Eläkeläiset (tuo kirja on aika hauskaa luettavaa mikäli täsmää omaan huumorintajuun), Klamydia ja JVG. Jurassic sentään suurelta osin ”välttyy” monien muiden festareiden kohtalolta, mutta kuten Anssi Mehtälä kolumnissaan (linkki ensimmäisessä kappaleessa) mainitsee, ainoastaan typerys jättäisi tällaisia Cheekin ja JVG:n tapaisia myyviä artisteja ottamatta kun kerran tarjotaan.

Stam1na on esiintynyt jokaisessa Jurassic Rockissa, usein erikoisshow’n kera, ja mm. kosinut kosketinsoittajaansa liittymään bändin täysjäseneksi kesken esityksen. Tänäkin vuonna bändi on luvannut jotain erityistä, onhan tämä siis myös heille kymmenes esiintyminen festivaalilla. Onhan se mielenkiinoista, että niin kovia tekijämiehiä kuin ovatkin, Lemin uroot kutsutaan joka kesä veivaamaan kimuranttia mättöään melkein tapahtumaan kuin tapahtumaan ympäri Suomen. Ja levythän napsahtelevat järjestään listaykkösiksi. Ja tähän hieman suomalaista mieskomeutta, Antti ”Hyrde” Hyyrynen / Stam1na:

sta

Kuva: Matias M./Wikimedia Commons

Turmion Kätilöt jakaa tasaisesti mielipiteet puolesta ja vastaan, mutta vankka on suosio yhtyeellä. Bändi EI löydy wikipediasta ”hyvän maun” kohdalta, joten huumorintaju kannattaa ottaa Kenkäveroon elokuussa mukaan. Kuopion häslääjistä löytyy myös (foodi-)kirja, ihan ravitsemusterapeutin asiantuntijalausunnoilla ryyditettynä. Kirjan antia on mm. se, että pelkkä alkoholi ei pidä yhtyettä tiellä, vettä pitäisi myös muistaa juoda reilusti. Niinpä Turmion Kätilöt lanseerasi oman Pimeyden Morsian-oluen (huom! video ilman ääntä: –S-, äänten kera: –K-16-). Ja komeutta sitä kai on tässäkin:

tur

Kuva: Cecil/Wikimedia Commons

Lost Society tuo thrashin hurmaa tämän kesän rokkiin. Jyväskyläläisten parikymppisten liuhulettien kopla on ehtinyt tehdä jo kolme albumia, kiertää Eurooppaa mm. Children Of Bodomin ja Exoduksen kanssa, ja koko hommahan sai lentävän lähdön vuonna 2012 Global Battle of the Bands-kisasta, jonka ansiosta tuli levytyssoppari Nuclear Blastille. Ja yhtiöhän ei ole sieltä turhimmasta saati pienimmästä päästä. Lisää äijiä kehiin:

lost

Kuva: Cecil/Wikimedia Commons

Kahdeksan vuoden levytystauon keväällä katkaissut Diablo on itselleni tämän kesän mielenkiintoisin vieras Jurassicissa. Vaikka kyseessä on modernia metallia soittava, alun perin Pohjanmaalta ponnistava yhtye, miehet ovat kunnostautuneet muillakin aloilla. Basisti Aadolf tunnetaan demoarvosteluistaan omilla kotisivuillaan ja Inferno-lehdessä sekä kolumneistaan ja muista teksteistään siellä sun täällä. Bändin laulaja-kitaristi Rainer Nygård puolestaan on toiminut laulutuottajana useille yhtyeille, esimerkkinä mm. Raskasta joulua-rykmentistä tutun Antony Parviaisen aiempi orkesteri Machine Men. Sikäli hassua, koska itse mighty Bruce Dickinson (tuttu laulu- ja soitinyhtye Iron Maidenista, joka puolestaan on nähtävissä Hämeenlinnassa 29.6.2016, kts. edellinen kirjoitus) nosti Antonyn manttelinperijäkseen omassa radio-ohjelmassaan ja on kehunut häntä useissa lehtijutuissa yhdeksi tämän hetken parhaista laulajista, siis maailmassa. Niin, ja Rainer itsehän ei tunnetusti ole mikään kultakurkku, sen sijaan äijäily ja räyhä lähtevät ilman sen kummempaa puristusta, mutta niinhän se on; älä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä sanon. Tai jotain.

Erikoisuuksia tämän vuoden Jurassicissa on varsinaisesti kaksi: Mikkeli Rock n’ Roll All Stars (tästedes MRNRAS, ei JAKSA kirjoittaa joka kerran koko litaniaa J) sekä Stand up Jurassic: Ilari Johansson, Zaani & Jari Sinkkonen.

MRNRAS koostuu neljästä Mikkeli-kytköksellisestä miekkosesta ja taustabändistä, ja ohjelmisto on rock-covereita. Otavasta lähtöisin oleva Mikko Herranen on nelikon tunnetuin jäsen, ja mies on soolotuotannon ohella toiminut omassa Rust-yhtyeessään, rumpalina Velcrassa, levytuottajana ja lisäksi vierailijana monissa cover-viritelmissä. Ali Elkharam menestyi vuonna 2011 Idolsissa (toimii nykyään Radio Mikkelin toimittajana) ja Tommi Ripatti puolestaan viime keväänä Grillikuumeessa, ja tämä jälkimmäinenkin siis riittää meriitiksi MRNRAS:iin pääsyyn. Neljäs lenkki kvartetissa on Tommi Liukkonen, jonka oma bändi Pure Poetry on myös festarin ohjelmistossa.

Stand up on Jurassicissa tuttua jo parilta aiemmalta kesältä, mutta tänä kesänä mausteensa tuo Kotiteollisuudesta tutun rumpali-Sinkkosen jalkautuminen rumpupallilta lavan etuosaan. Mielenkiinnolla odotan, toivottavasti ei tarvitse myötähävetä. Muut koomikot ovat Ilari Johansson ja Zaani. Mutta missäs ne naiskoomikot sillon luuraa kun nauraa tekköö mieli… (vapaasti mukaeltu vanhasta kivennapalaisesta laulusta, huom! –K18-).

Erikoisuudeksi tämän kesän tarjonnassa voidaan varmaan laskea myös Hevisaurus. Jurassicissa ei varsinaisesti ole aiemmin ollut lapsille orkesteritarjontaa, joten nyt tulee kokeiltua tämäkin. Toivotaan, ettei homma mene perusfestarikävijöiltä läskiksi, eli annettaisiin niiden lasten nauttia esityksestä ja säästetään se (mahdollinen) örvellys sinne aikuisten joukkoon. Nimensä puolestahan bändin mukanaolo on itsestäänselvyys, mutta saa nähdä kuinka liskot uppoavat yleisöön. Ja näkyykö niitä sitten joillekin vielä sunnuntain-maanantain välisenä yönä (tirsk)…

hevi

Kuva: Albval/Wikimedia Commons

Ja vielä Jurassic Piknik; hyvin on tämäkin tapahtuma väkeä vetänyt, ja nyt kolmantena vuonna mukana ovat Jean S. vahvistettuna Meiju Suvaksella ja Einillä, Menneisyyden Vangit sekä Mäntyharjun lahja iskelmälle, Kake Randelin. Vaikka tapahtuma on erotettu varsinaisesta festivaalista, ja ainakin esiintyjien perusteella suunnattu aikuisempaan makuun, myös nuoret aikuiset ovat piknikille löytäneet ja hyvä niin.

Löytyihän tuosta 10-vuotisjuhlafestarista kuitenkin aika paljon hyvää, vaikka huhtikuisten artistijulkistusten jälkeen päällimmäisenä tunteena oli pettymys. Nyt toivotaan tietysti hyvää keliä elokuun ensimmäiselle viikonlopulle, ja sitä, ettei ainakaan mitään peruutuksia ohjelmistoon tule. Niin vahva tarjonta ei kuitenkaan ole.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s