Kirjavinkki: Sivistys 2017

Sivistys 2017

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi on hyvä lukea kaikenlaisia kirjoja. Juhlavuonna ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia myös sellaiset teokset ja tutkimukset, jotka ovat joskus menneisyydessä visioineet tulevaisuuden Suomea. Ja etenkin Suomea vuonna 2017.

Yksi tällainen kiinnostava kirja on vuonna 1994 ilmestynyt artikkelikokoelma ”Sivistys 2017”. Siinä käsitellään sivistysnäkökulmasta monia suomalaisen yhteiskunnan alueita. Lukija saa käsityksen Suomi-nimisen sivistysvaltion uhkista, mahdollisuuksista ja haasteista. Äänessä on toistakymmentä eri alojen asiantuntijaa ja tutkijaa.

Jotkut kohdat kirjasta ovat lähinnä hauskoja ja jopa vanhentuneita (esim. eräät teknologiaa käsittelevät osat), mutta pääosin puheenvuorot ovat tiukkaa asiaa. Teksti on toki melkoisen tieteellistä ja teoreettista. Se on paikoin liian kuivaa luettavaksi pelkästään huvin vuoksi, vaikka siinä hupaisia kohtia onkin.

”Sivistys 2017” on kiinnostava aikamatka 23 vuoden taakse. Kirjan sivuilla piirtyy samalla kuva 90-luvun alun lama-Suomesta, jota on mielenkiintoista verrata viime vuosien taantuma-Suomeen. Jotkut asiat ovat pysyneet samana. Yllättävän moni asia on myös muuttunut, ja monet siten kuin kirjassa on hahmoteltu.

Eräässä taulukossa (joka on peräisin ”Sivistys-Suomi 2010” -nimisestä raportista) on tehty tulevaisuuden vaikutusarviointia ja annettu todennäköisyyksiä erilaisille ”kehitysaalloille”. Vaikkapa Venäjän elpymiselle on annettu 60 prosentin todennäköisyys, kuntarakenteen keskittymiselle 50 ja metsäteollisuuden romahtamiselle 20 prosenttia. Humanismin nousuun taas luotetaan 70 prosentin verran!

Taloudesta ja poliittisista muutoksista puhutaan kirjassa paljon. Osuvia huomioita saavat mm. kulttuuri-instituutioiden muutos, populismin nousu, pakolaisuus ja monikulttuurisuus, media ja elitismi, älymystön luonne, tietotekniikka, tiedonkulutuksen tavat, työelämän muutokset, työttömyys ja ilmastonmuutos. Teemat ovat kiinnostavia, ja ne kuvaavat sivistystä sanan laajassa merkityksessä.

Internetin, älypuhelimien tai tavallistenkaan puhelimien merkitystä ei 90-luvun alussa vielä voitu ymmärtää, mutta paljon oli silloinkin jo idullaan. Esim. kirjassa puhutaan ”taskupuhelimen” kuulumisesta ”mielipiteitä jakaviin uusiin tuotteisiin”. Ja sivulla 171 pohdiskellaan enteellisesti näin:

Tietoverkot tuovat kotiin myös monia muita palveluita. Jo mainittu kirjasto on vain yksi esimerkki, kuvapuhelin olkoon toinen. Jo kymmenkunta vuotta on puhuttu kodin tietokeskuksesta, jonka kautta tieto kulkisi molempiin suuntiin. Voi olla, että yleiskäyttöisen yhden tietokeskuksen sijaan haluamme sittenkin joukon erikoistuneita ruutuja, esimerkiksi kodin työkeskuksen, viihdekeskuksen ja jokaiselle henkilökohtaisen mukana liikkuvan kommunikaatiokeskuksen.

Suosittelen kirjaa sellaisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista aiheista ja joita kiinnostaa Suomi ja suomalainen yhteiskunta laajasti. Teoksen pohdiskeleva tyyli tempaisi ainakin minut mukaansa.

Kirjaa voi lukea myös pilke silmäkulmassa ”paluu tulevaisuuteen” -henkisesti, koska se on juuri nyt ajankohtainen. Tai sitä voi lukea erimielisenä ja vastahankaan, jos haluaa, sillä se sivuaa niin vahvasti politiikkaa – sitä, millaista Suomea halutaan rakentaa.

Sivujakin on alle 300, eli ei liikaa. Kirjaa löytyy ympäri laajan Lumme-verkostomme, joten ei kun vain ylös, ulos ja kirjastoon.

Kirjaterveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Mainokset

Sukellus erään kirjastonhoitajan kesään

topi mullo

Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo, Reuna 2015

Topi Mullo saa Saarelta, merenrannalla sijaitsevasta pienestä kirjastosta viiden viikon pestin kirjastonhoitajan kesälomansijaisena. Lomaileva vakituinen kirjastonhoitaja Pauliina on jättänyt Topille kirjallisia ohjeita ennakoiden tulevia kiperiä tilanteita. Kuinka nuori Topi selviää vakinaisesta, tapoihinsa jämähtäneestä asiakaskunnasta lyhyemmällä asiakaspalvelukokemuksellaan ja vähäisimmillä ikävuosillaan?

Sortuisi vielä kesätyöntekijän niskaan koko roska. Tyly loppu kirjastoihmiselle. Topi kuoli saappaat jalassa ja kirja kädessään, sanoisivat kollegat kauniissa muistopuheissaan. Joku niiskaisisi. Kirjastolehden takakannessa lyhyt kirjoitus elämän rajallisuudesta ja taiteen ja kirjallisuuden ikuisuudellisista arvoituksista. Elämä lyhyt, Topi keskimittainen. Kengät jalassa.”

Kerronta oli alusta alkaen mukaansa tempaavaa, sarkastisesti arkirealismia hyvin kuvaavaa ja tämä sai myös keski-ikäisen naislukijan mielikuvituksen väliin makustelemaan elämää 25-vuotiaan Topin ajatuksin. Höysteenä mustaa huumoria ja kepeästi romantiikkaa sitä kaipaaville.

Tässäpä oiva ja herkullinen kesänmakuinen välipala luettavaksi näin syksyn tullen.

Saatavana myös e-kirjana:  https://www.ellibslibrary.com/fi/book/978-952-7028-32-2

T. Ira

 

 

 

Kirjavinkki – Hän sanoi nimekseen Aleia

21908922_10211805731152140_307673147_o

Hän sanoi nimekseen Aleia aloittaa Kaksoisauringot- trilogian ja on Erika Vikin esikoisromaani. Yksi kirjan päähahmoista on Corildon Ma’Bathae -niminen seleesi. Seleesit ovat monin tavoin ihmisten kaltaisia, mutta he ovat aisteiltaan ylivertaisia. He pystyvät käskemään elementtejä, kuten tuulia sekä tulta.

Toisena päähenkilönä on ihmistyttö Aleia. Hän päätyy Corildonin luokse muistinsa menettäneenä. Hän ei tiedä mistä on tulossa eikä minne on menossa. Corildon ja Aleia alkavat yhdessä selvittää syytä Aleian muistin menetykseen.

Pidin kirjasta erittäin paljon. Luen erittäin harvoin suomalaisten kirjoittamaa kirjallisuutta ja tämä teos yllätti positiivisesti. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja mielestäni oli hienoa, kun heidän taustaansa ei kerrottu heti, vaan siitä kerrottiin pieniä paloja pitkin kirjaa. Aivan kaikki ei edes selvinnyt tässä kirjassa, joten kokonaisuutta joutunee odottamaan trilogian loppuun asti. Tarina oli kerrottu mukaansatempaavasti ja jäin odottamaan seuraavaa osaa suurella mielenkiinnolla!

Tämä kirja edustaa tyypillistä fantasiakirjallisuutta. Kuinka fantasiakirjallisuus sitten määritellään? Tieteen termipankista löytyneen määritelmän mukaan fantasiakirjallisuus on yliluonnollista, sadunomaista tai tuonpuoleista käsittelevää kirjallisuutta, joka kertoo arkikokemuksen ylittävistä tapahtumista. Ominaisia piirteitä ovat erilaiset olennot, jotka voivat olla joko myyttisiä (esim. hirviöt, aaveet, vampyyrit yms.) tai täysin keksittyjä. Fantasiakirjallisuudessa liikutaan usein vaihtoehtoisessa todellisuudessa eli maailmassa, jonka kirjailija on keksinyt kirjaansa varten.

Kirjassa on olentoja ja asioita, joita ei ole olemassa tässä todellisuudessa (seleesit, fennekit, tulikukat ym.) eikä kirjan maailma ole todellinen. Erika Vik on onnistunut luomaan todentuntuisen, mutta kuitenkin epätodellisen maailman. Vaikka tiedän, että kirjassa esiintyviä paikkoja ja asioita ei ole oikeasti olemassa, voin kuvitella käveleväni siellä ja näkeväni kadun varressa tulikukkia.

Luomansa maailman tueksi Vik on tehnyt myös nettisivut. Osoitteessa https://seleesia.com/ pystyy tutustumaan tarkemmin tähän maailmaan mm. karttojen ja tarkkojen kuvausten ansiosta. Sivuilta löytyy Seuran arkistot, joissa esitellään tarkemmin esimerkiksi fennekkejä sekä sitä, kuinka seleesit pystyvät käskemään elementtejään.

Nämä nettisivut luovat lisää todentuntuisuutta tähän maailmaan, joka ei kuitenkaan ole todellinen.

Sari, Mikkelin pääkirjasto

Entä jos jotain kirjaa ei löydy meiltä?

Onko sinulle käynyt niin, että jotain aineistokappaletta ei löydy mistään Lumme-kirjastosta? Olipa se sitten kirja tai levy tai joku muu. Ettei sitä edes ole kenelläkään muulla lainassa tai että sitä ei voisi tilata mistään muusta eteläsavolaiskirjastosta?

Lumme-kirjastoissa on paljon kaikkea, mutta kaikkea maailmassa julkaistua aineistoa ei meilläkään ole.

Puuttuva kirjaJoskus haluttua kirjaa ei ole saatavilla.

Seuraava askel on yleensä kaukolainan tekeminen. Haluamasi aineisto saattaa hyvinkin löytyä muualta Suomesta. Kaukolaina tarkoittaa siis Lumme-kirjastojen ulkopuoliselta alueelta tehtävää lainaa, joka toimitetaan kirjastoosi. Yleensä perimme niistä neljän euron maksun. Korkeakoulukirjastoista tai ulkomailta tilattuna lainamaksu on suurempikin.

Kaukolainoihin liittyy pientä byrokratiaa, joka kuitenkin pelästyttää enemmän meitä työntekijöitä kuin asiakkaita. Lyhyesti sanottuna kannattaa vain täyttää netissä tai kirjastossa paikan päällä kaukolainahakemus (http://kirjasto.mikkeli.fi/kaukolainatilaus) ja maksaa maksu kirjaa noudettaessa. Me hoidamme loput.

Muiden suomalaisten kirjastojen aineistot löytyvät melko kätevästi Frank-monihaun kautta. Finna.fi -palvelu kehittyy myös jatkuvasti paikaksi, josta löytyy kaikki tarvittava suomalainen kirjasto- ja museoaineisto.

http://monihaku.kirjastot.fi/fi/

https://finna.fi/

Monet kirjat voi ostaa myös kivijalkakaupasta tai netistä – se voi toisinaan olla järkevä vaihtoehto kaukolainoille. Myös e-kirjojen tarjonta on nykyään kattava. Varsinkin nettikirjakauppoja on paljon ja erilaisia, eikä ole tarpeen käydä niitä tässä mainostamaan. Tekijänoikeuksista johtuen aivan uusimmat kirjat eivät luonnollisestikaan löydy netin syövereistä ilmaiseksi, tai jos löytyvätkin, niin emme niiden lataamista suosittele.

Sen sijaan monet vanhat klassikot tai unohdetut helmet antiikin ajoilta nykypäivään löytyvät vapaasti ja laillisesti saatavilla tiedon valtatieltä. Esimerkiksi Project Gutenberg tarjoaa kymmeniä tuhansia ilmaisia e-kirjoja, joista monia et löytäisi Lumme-kirjastojen kokoelmista.

http://www.gutenberg.org/

Entä sitten muut aineistolajit? Netistä löytyy esim. elokuvien, tv-sarjojen ja musiikin suoratoistopalveluja. Enimmäkseen ne ovat maksullisia, mutta osittain ne saattavat pyöriä ilmaiseksikin, jos vain ei kavahda mainoksia. Nykyään esimerkiksi voi luottaa, että moni asia on YouTubessa. Jopa monet vanhat elokuvat ovat kokonaisuudessaan siellä.

TarrVoi pannahinen, Béla Tarria ei löydy Lumme-kirjastoista.

Sanomalehtien ja aikakauslehtien lukemiseen löytyy myös nettipalveluita, esim. ePress ja eMagz. Niiden avulla monia lehtiä voi lukea ilmaiseksi kirjastojen koneilta. Kannattaa tulla kokeilemaan! Tässä vielä koottuna monia hyödyllisiä osoitteita:

http://kirjasto.mikkeli.fi/sivut/tietokannat

Tämäkin on vain pintaraapaisua siihen, mitä netin ja monien kirjastojen kautta on mahdollista löytää. Googlen ja muiden hakukoneiden avulla voi löytää paljon lisää. Mutta näistä eväistä lähtien lähikirjastosi ja kotikoneesi ovat portteja kaikkeen maailmassa julkaistuun ja julkaistavaan tietoon ja taiteeseen. Tutustu siihen, anna mennä, ota ja lue, viihdy ja sivisty!

Terveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Nuorten naisten kirjoittajapiiri

Rakastatko kirjoittamista?

Ihastutko lukemisesta?

Ovatko kirjaimet ystäviäsi?

Kertyykö sinulle pinoittain muistikirjoja ja kyniä?

vihko

Kuva ©Pixabay

Jos vielä satut olemaan noin 18-35 -vuotias naishenkilö, olet juuri se ketä kaksi kirjoittamisen ystävää etsivät jakamaan kirjoittamisen, ilot, surut, tekniikan, tauot, välttelyt ja uudet maailmat.

Kirjoituspiirin tarkoitus on nimensä mukaisesti kirjoittaa, mutta myös saada ja antaa palautetta, vertaistuen voimin.

Ryhmään ei ole hakukokeita, ei jäsenmaksua. Avoin mieli, toisten kunnioitus, sitoutuminen palautteeseen ja into kirjoittamista kohtaan ovat ainoat vaatimukset.

Ensimmäinen tapaaminen Mikkelin pääkirjaston neuvotteluhuoneessa (2. kerros), torstaina 28.9 kello 18.30 eteenpäin.

Jos innostuit, voit ottaa yhteyttä, esittää kysymyksiä!

nuortennaistenkirjoituspiiri@gmail.com

Esittelyssä uudempia kuvakirjoja

Luin kesän aikana omalle lapselleni kirjoja, joita omat vanhempani lukivat minulle silloin, kun olin pieni. Havahduin miettimään, minkälaisia kuvakirjoja viime aikoina on julkaistu. Aloin tutkia tänä vuonna julkaistuja lasten kuvakirjoja ja tällaisia esimerkkejä löysin:

bty

Ensimmäisenä tartun Disneyn elokuvien pohjalta tehtyyn kirjaan. On mielestäni mielenkiintoista, kuinka elokuvien jälkeen kirjoitetut kirjat laajentavat elokuvan maailmaa. Elokuvassa on vain rajallinen aika jonkun tapahtuman kuvaamiseen. Joskus olen jäänyt miettimään, mitä elokuvan jälkeen tapahtui tai olisi voinut tapahtua. Disneyn Frozen – Buldan kristalli avaa pienen oven elokuvan maailmaan. Kirjassa Kristoff lupaa korjata peikkomuori Buldan kristallin ja pyytää siihen apua Annalta ja Elsalta.

Nukkumaanmenosta on kirjoitettu paljon. Monissa niistä käsitellään nukkumisen ja unen tärkeyttä. Heather Roan Robbins on ottanut toisenlaisen näkökulman kirjassaan Pikkukarhun nukkumaanmenokirja. Kirja pyrkii olemaan lempeän meditatiivinen ja sen kautta luomaan lapselle turvallisuuden tunnetta. Kuvitus kirjassa on miellyttävä, kukapa voisi vastustaa kuvia nukkuvista eläimistä? Kuvitus ei kuitenkaan luo liikaa virikkeitä, tämä helpottanee lapsen rauhoittumista.

Joskus eteen saattaa tulla hetki, kun on muutettava toiselle paikkakunnalle. Silloin tulee ikävä vanhoja ystäviä. Melanie Joyce on kirjoittanut hurmaavan kirjan aiheesta nimeltä Parhaat ystävät. Kirjassa Pikku Karhu on muuttanut uuteen kotiin ja se kaipaa ystäviään. Pikku Karhu kirjoittaa ystävilleen kirjeen ja siitä seuraa mukavia asioita. Tästä aiheesta löytyy paljon muitakin kirjoja.

Anna Maria Mäki käsittelee pienen lapsen uhmaikää hauskasti kirjassa Manna ja mahaluu. Kirjassa Manna saa unen koiralta mahaluun, jonka voimalla hän voi hallita maailmaa. Tämä maailmaa hallitseva voima saa äidin pyyhkimään hikeä otsaltaan, kun Manna heittäytyy lattialle ja karjuu sotahuudon: Mahaluu, mahaluu, emmahaluu, mahaluu! Kirja saa jopa tämän uhmaikäisen lapsen äidin hymyilemään ja uskomaan hieman enemmän siihen, että uhma helpottaa aikanaan.

Oman vuoron odottaminen voi olla vaikeaa. Mutta niin voi olla myös vuoron antaminen toiselle. Vuorottelun tärkeydestä kertoo Laura Rankinin kirja Minun vuoroni! Kirja kertoo Emmistä ja Valtista, jotka tykkäävät leikkiä yhdessä. Mutta onko leikkiminen yhtä hauskaa silloin, kun tuntuu ettei oma vuoro tule koskaan?

Nämä ja monia muita uusia (ja vanhoja) kuvakirjoja löydät Mikkelin kaupunginkirjaston lastenosastolta!

Sari, Mikkelin pääkirjasto

Nostalgiansekainen matka kokeellisemman rapin maailmaan

Vihaatko rap-musiikkia? Tai jos et vihaa, vieroksutko rap-kappaleiden sanoituksia ja kypsymättömän pullistelun ja ronskeilun ilmapiiriä? Vihaatko ehkä Cheekiä ja ihmettelet epäuskoisesti, miksi mummotkin pitävät hänestä?

Et ehkä ole ainoa. Mutta en nyt oleta tässä, että inhoat hip hopia sen olemuksen vuoksi, enkä sano että sinun sitä tarvitsisi tehdä. En sano, että sinun pitäisi oppia joku hip hopin mystinen ”aito” juttu ja ruveta kuuntelemaan sitä mahdollisimman uskottavasti.

Kirjastonhoitajana ja aineistovinkkaajana työni on pikemminkin muistuttaa, että jotkut asiat voivat olla vain hyviä, ärsyttivätpä ne tai eivät tai olivatpa ne kuinka epäuskottavia tahansa. Se riittää, että ne ovat hyviä.

En voi taata, pitääkö kukaan muu sellaisesta räpistä kuin itse pidän. En pyydä anteeksi, että satun itse pitämään taiteellisemmasta räpistä. Siksi suosittelenkin sitä.

Jaarittelut sikseen: tässä muutama vaihtoehtoinen artistivinkki rapin välkkyvästä taikamaailmasta. Monet suositukset eivät ole aivan viime vuosilta, mutta miksi niiden pitäisikään? Eivät Shakespeare tai Cervanteskaan vanhene miksikään.

Huge L. Ehkä Suomen monipuolisimmalla sanavarastolla varustettu räppäri. Hugen kappaleet vilisevät kiinnostavia samplejä ja sopivassa suhteessa hyvän- ja pahantuulisuutta sekä huumoria. Luontevaa, oivaltavaa ja koskettavaa. Tuotteliaisuutensa kautta artisti monesti toistaa itseään, mutta sen voi toisaalta helposti antaa anteeksi.

MF Doom. Maskin taakse kätkeytyvä omintakeinen taituri räppää hengästyttävästi taustallaan vinksahtaneet retrobiitit. Huippukohtana voidaan pitää Madlibin kanssa julkaistua albumia Madvillainy, josta seuraava kappale on otettu. Vuonna 2004 tienoilla tämä levy oli kova juttu ja on se edelleen.

Ceebrolistics. Suomihiphopin klassikoita. Jyskytystä, eteerisyyttä, ennakkoluulotonta rajojen rikkomista. Ceebrolisticsin levyillä sanat monesti alkavat muistuttaa musiikkia ja musiikki sanoja. Säilyttää vetonsa, vaikka kuuntelisi vuosien päästä. Yhtyeen vanhoista jäsenistä RoopeK:n myöhempi tuotanto on ehkä kaikkein mielenkiintoisinta. Tämä kappale on vuodelta 2005.

Deltron 3030. Afrofuturismin perinteestä ammentava duo on saanut aikaiseksi yhden rap-historian mehevimmistä teema-albumeista. Vuonna 2000 julkaistu ja vuoteen 3030 sijoittuvan levyn äänimaisema tukee sanoituksia erinomaisesti. Arvokkaan oloista, hauskaa ja älykästä musiikkia.

Paperi T:n monet varmaan jo tuntevatkin. On ilo kuunnella musiikkia, joka on omaperäisyytensä lisäksi rehellistä ja maanläheistä. Paperi T:llä on syrjäytyneisyyteen ja ihmissuhdesotkuihin mielestäni suhteellisen kliseetön ja samalla kuolemanvakava näkökulma.

Osaa näistä artisteista löytyy meiltä, osa ei. Toki kun en itse voi sittenkään kovin paljoa kehuskella rap-tuntemuksellani, niin varmasti minulta on mennyt jotain sellaista ohi, josta olisin innostunut välittömästi ja jota olisin tässä suositellut.

Joka tapauksessa maailma on täynnä huonoa rap-musiikkia, mutta myös hyvää sellaista. Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää tarkoittavin rap-terveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Satakiri-ilmaisukilpailu 15.8.–31.10.2017

satakiri_blogiin

Satakiri-ilmaisukilpailu on suunnattu kaikille 7–19-vuotiaille eteläsavolaisille lapsille ja nuorille. Kilpailu on Etelä-Savon Kulttuurirahaston rahoittama ja osa Mikkelin kaupunginkirjaston vuonna 2017 toteuttamasta Lukukiri – täyttä 100:a -hankkeesta.

Satakiri-ilmaisukilpailun teema on ”Minun Suomeni”. Millainen sinun Suomesi on nyt?
Miltä se näyttää? Kuulostaa? Tuntuu? Mitä toivot, mistä haaveilet tai mitä haluat sanoa tämän hetken Suomessa? Voit kertoa sen meille tekstillä, kuvilla, äänillä tai videolla. Satakiri-ilmaisukilpailuun osallistumalla voit kertoa sinun Suomestasi vapaasti ja omasta näkökulmastasi. Tärkeintä on, että työsi koskettaa vastaanottajaa ja kertoo juuri sinun ajatuksistasi, tunteistasi ja toiveistasi.

Kilpailutyössä voi käyttää mitä tahansa taiteen ilmaisumuotoa, kunhan työ on digitaalisessa muodossa, jotta sen voi tallentaa ja esittää Satakiri-sivustolla. Kilpailutyöt on palautettava Satakiri-sivustolle 31.10. mennessä.

Kilpailuun voi osallistua yksilö- tai ryhmätöillä seuraavissa ikäryhmissä:
1–3-luokka/7–10 v., 4–6-luokka/10–13 v., 7–9-luokka/13–16 v. ja toinen aste/16–19 v. Ryhmätöissä ikävuodet ovat viitteelliset. Jokaisesta ikäryhmästä palkitaan sekä yksilö- että ryhmätyö. Voittajatyöt palkitaan 100-500 euron suuruisilla rahapalkinnoilla.

Kilpailun kummina toimiva Mikkelin poikateatteri on tehnyt kilpailun kutsuvideon, joka on katsottavissa Satakiri -sivustolla sekä Youtubesta.

Voittajan valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat ohjaaja Jesse Haaja, Mikkelin Poikateatterin ohjaaja Joonas Veijanen, kirjailija Reijo Honkonen ja läänintaitelija Susanna Kolehmainen. Voittajat julkistetaan 1.12.2017 Mikkeli-salissa pidettävässä palkitsemistilaisuudessa.

Lisätietoja kilpailun nettisivuilta http://www.satakiri.fi ja hanketyöntekijä Riia Marttiselta, riia.marttinen(at)mikkeli.fi tai p. 040 129 4907.

”Minun Suomeni kieli on kaunis – käytetään sitä!”

 

Kirjasto verkostoitui kesällä

Kirjaston hankkeista jälleen hei!

Hanketyöntekijän kesään on kuulunut kirjaston omalle henkilökunnalle järjestettyjen koulutustuokioiden lisäksi muun muassa monialaisten verkostopiknikien järjestäminen. Verkostopiknikejä järjestettiin kahdesti: toisessa kirjaston henkilökunta verkostoitui Mikkelin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Toiseen piknikiin kirjastolaiset saivat vieraakseen Monikulttuurikeskus Mimosasta sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluilta väkeä.

Idea verkostopiknien järjestämiseen lähti tarpeesta verkostoitua ja luoda kontakteja paikallisten, nuoria kohtaavien toimijoiden välillä sekä vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. On tärkeää, että tahot, jotka tapaavat samoja asiakaskuntia, kertovat toisilleen oman työn sisällöstä ja nuorten kohtaamisesta. Yhteistyön syventäminen on asia, jota on merkityksellistä kartoittaa yhdessä. Ajatuksena verkostopiknikeissä on, että ne vakiintuisivat jokavuotiseksi perinteeksi.

Verkostopiknikille Mikkelin nuorisopalveluiden kanssa sattui hyvä ilma!

IMG_1407Yhdessä ideointia siitä…

IMG_1401… mitä yhteistä toimintaa nuorisopalvelut ja kirjasto voisivat järjestää nuorille.

Verkostopiknik Mikkelin nuorisopalveluiden kanssa poiki listan ideoita asioista, joita kirjasto ja nuorisopalvelut voisivat tehdä syventääkseen yhteistyötään. Esimerkiksi idea paikallisista tiimeistä, joissa alueen kirjaston ja nuorisotalon henkilökunta muodostavat paikallisen, oman alueensa nuorten hyväksi työskentelevän tiimin, sai paljon hyväksyviä päännyökytyksiä. Ideointia tuli paljon myös yhdessä järjestettävistä tapahtumista. Keskustelua herätti esimerkiksi kirjaston piha-alueen hyödyntäminen erilaisten pihapelien pelaamisessa. Kirjastossa on myös pihalla pelattavia pelejä, joita voi lainata. Verkostopiknikissä esiin nousseen idean myötä kirjaston puhelimeen tallennettiin Olkkarin työntekijän puhelinnumero, joten kirjasto voi kutsua nyt nuoriso-ohjaajan kylään soittamalla.

IMG_1406Kokemusten vaihtoa ja ideointia piknikeväitä nauttien.

IMG_1417Kooste ideoinnista: mitä yhteistä toimintaa kirjasto ja nuorisopalvelut voisivat tarjota nuorille?

———————————————————————————————————–

IMG_1504Verkostopiknik Monikulttuurikeskus Mimosan sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden kanssa järjestettiin kirjaston nuorten tilassa Hengarissa, sillä ulkona satoi.

IMG_1491Verkostopiknikillä vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia.

Verkostopiknik Monikulttuurikeskus Mimosan sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden kanssa tuotti monta ideaa siitä, miten kirjasto ja Monikulttuurikeskus Mimosa sekä Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat syventää yhteistyötä keskenään. Ideointi tuotti myös useita helposti toteutettavia tapahtumaideoita. Verkostopiknikissä kävi ilmi, että monilla kirjaston henkilökunnasta olisi kiinnostusta tutustua Monikulttuurikeskus Mimosan ja Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden tiloihin ja tätä onkin alettu järjestämään kirjaston syksyn aikatauluihin. Lisäksi kirjastolta osallistutaan Monikulttuurikeskus Mimosan järjestämille verkostokahveille jatkossakin.

IMG_1503Ideariihi: mitä yhteistä toimintaa Monikulttuurikeskus Mimosa ja Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat yhdessä kirjaston kanssa järjestää nuorille?

IMG_1500Kokemuksia ja ajatuksia jaettiin monialaisesti.

IMG_1509Kooste ideoinnista: mitä yhteistä toimintaa kirjasto sekä Monikulttuurikeskus Mimosa ja Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat tarjota nuorille?

Monialainen, vapaamuotoinen kokoontuminen, jossa vaihdetaan ajankohtaisia kuulumisia ja jutellaan oman työn sisällöstä ja erityisesti nuorten kohtaamisesta otti nyt ensiaskeleet kirjaston hanketyön toimesta. Verkostopiknikit ovat kehittäneet osaltaan hankkeessa työstettyä kolmannen työn periaatetta, joka muodostuu ammatillisessa yhteistyössä.

Verkostopiknikit järjestettiin osana ERNOD – erityistyisnuoret ja digiajan osallisuus – hanketta. ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Terveisin,
Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 9

rautakoe

Rautakoe (The Iron Trial)

Black, Holly ja Clare, Cassandra

Magisterium -sarjan aloittava kirja vie lukijan mukaansa Pohjois-Carolinaan, Callum Hunt -nimisen teinipojan mukaan. Callum menetti äitinsä ollessaan vauva ja hän asuu nykyään kahdestaan isänsä kanssa.

Callum saa kuitenkin kutsun Magisterium-nimisen taikakoulun pääsykokeeseen. Hänen isänsä on kuitenkin koko Callumin nuoruuden ajan yrittänyt pitää Callumia erossa taikuudesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Hänen on siis vain epäonnistuttava kaikissa testeissä ja elämä voi jatkua niin kuin ennenkin. Mutta kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan…

Luin kirjan, koska kirjakauppias suositteli sitä minulle. Pidin kirjan juonesta ja kekseliäistä hahmoista. Päähenkilö Callum ei ollut paras kaikessa niin kuin fantasiakirjojen päähenkilöt tuppaavat yleensä olemaan. Kirjan miljöö oli mielenkiintoinen, sillä se oli lähempänä todellisuutta kuin yleensä.

Kirjaa lukiessa ei tule tylsää hetkeä. Kirjan maailmaan uppoutuu helposti ja juoni osaa yllättää vähän väliä. Kaiken kaikkiaan kaksikko Clare & Black ovat luoneet koukuttavan kirjasarjan, joka omasta mielestäni yltää lähes Harry Potterin tasolle.

Kesätyöntekijä