Kesätyöläisen kirjavinkki: Irlantilainen tyttö

9789520103996-iso

Susan Fletcherin kirja ”Irlantilainen tyttö” on siitä mielenkiintoinen opus, että toisin kuin nimi ehkä antaa ymmärtää, kirja ei suinkaan sijoitu Irlantiin, vaan Walesiin. Koko kirjassa ei itse asiassa käydäkään Irlannissa, mutta se ei mitenkään vähentänyt kirjan viehätysvoimaa vaikka itse olen nimenomaan suuri Irlannin ystävä.

Kirjan alussa lähes kolmekymppinen, esikoistaan odottava Evangeline ”Eve” Green löytää äitinsä vanhan muistolaatikon ja avatessaan sen käy uudestaan läpi lapsuuttaan ja siellä selvittämättömäksi jääneitä asioita.

7-vuotiaan Even elämä muuttuu, kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Sen seurauksena hän joutuu muuttamaan tutusta ja turvallisesta Birminghamista isovanhempiensa luo tuuliseen ja sateiseen Cae Tresantin kylään. Idyllisen oloinen kylä ei suinkaan ole täydellinen vaikka siltä voisi äkkiseltään vaikuttaakin, sillä Eve tuntuu olevan monen mielestä kylälle häpeäksi eikä kukaan suostu kertomaan miksi – punatukkainen Eve saa vain jatkuvasti kuulla kommentteja ulkonäöstään ja suvustaan.

Kaikesta huolimatta Eve tutustuu myös mukaviin kyläläisiin; muun muassa isovanhempiensa maatilalla työskentelevään herttaiseen Dannyyn, koululuokkalaiseensa Gerryyn sekä koko muun kylän karttamaan erakkoluontoiseen ”kylähullu” Billyyn. Hän oppii myös tuntemaan ennen hieman vieraat isovanhempansa aivan uudella tavalla.

Kun vielä 12-vuotias kaikkien pitämä Rosie Hughes katoaa, ei kylä enää ole entisensä.

Luin Irlantilaisen tytön kesälomani alussa ja se oli mielestäni yhdellä sanalla viehättävä. Kirjan tunnelma oli rauhallinen, viipyilevä, ja walesilaisen maaseudun ja sen kyläyhteisön kuvailu oli jopa hieman romanttista mutta ei silti pitkästyttävää. Kyläläiset tuntuivat tulevan tutuiksi ja tärkeiksi, niin ne mukavat kuin vähemmänkin mukavat ihmiset, ja ennen kaikkea, hahmot olivat uskottavia ja inhimillisiä.

Olin hieman pettynyt siitä, että vaikka kirjassa tunnuttiin kovasti vihjailevan tulevista tapahtumista, ne jäivät loppupeleissä hieman aukinaisiksi – mutta kirja oli enemmänkin vain yhdenlainen lapsuudenkuvaus kuin jännäri joka kaipaa ratkaisunsa. Jännityselementtinsä kirjassa kuitenkin oli ja se piti otteessaan läpi tarinan. Kirja myös kulki miellyttävästi läpi Even tuntemuksia sekä lapsena että aikuisena.

Kaiken kaikkiaan kirja oli juuri sopivaa, kevyttä mutta jännittävää luettavaa sateiselle kesäillalle parvekkeella istuessa. Suosittelisin sitä erityisesti sellaisille, jotka nauttivat kirjoissa tunnelmallisuudesta, sitä tässä kirjassa nimittäin on tarjolla runsaasti. Ainakin itse koin kirjan koskettavana, sillä vielä pitkään sen lukemisen jälkeen minulla jäi kaipuu takaisin sateisille Walesin nummille.

– Kirjaston kesälapsi Iina

Kesälapsen selviytymisohjeet

8:10 Rämpytä ovikelloa, kiidä yläkertaan, laita eväät jääkaappiin, kipitä alas ja vie reppu takahuoneeseen.

8:15 Päätä, että tänään on hyvä päivä ja olet tarpeellinen osa yhteiskuntaa ja todistat sen marssimalla tarmokkaasti kohti palautushyllyä.

8:16 Huomaa, ettei palautushyllyllä ole kuin kourallinen kirjoja ja yritä keksiä Plan B hyödyllisyytesi näyttämiseksi.

8:20 Vie hyllyyn palautusautomaatilta löytyneet kolme kirjaa. Hymyile, toivottele huomenia työkavereille ja totea, että saat pitää kesätyösi, vaikka käyttäisitkin aikasi nenän kaivamiseen.

8:25 Himmaile hyllyjen välissä, tarkista, että kirjat ovat ojennuksessa ja kaikki muutenkin ok. Aloita kellon vilkuilu.

9:30 Odotuksesi on päättynyt ja voit mennä yläkertaan juomaan kahvia.

9:55 Keskity, mene tiskille, kokoa aivosi äläkä vie varastokirjoja palautuksiin, poista maksetut maksut ilmoituksista, varmista, että kirjoja palauttaessa ne kuittaantuvat palautetuiksi äläkä tee mitään typerää.

10:30 Istu alas ja päivystä.

12:00 Jee ruokaa!

12:30 Rullaa kärryjen kanssa väliä automaatti – tiski – palautushylly – 84.2. Älä sooloile tietokirjojen kanssa.

14:00 Palaa kohtaan 9:30.

14:10 Yritä olla hyödyllinen ja mene nauttimaan musan takahuoneen hiljaisuudesta ja laatuajasta poistettavien levyjen ja/tai tarroitettavien kirjojen kanssa.

16:00 Onnea suoritetun päivän johdosta, mene kotiin ja toista sama seuraavana päivänä.

-Elisa

kollaasiKirjaston huomautus: Elisan taiteellisuutta ja kädentaitoja hyödynnettiin satutuntitarpeiston askartelussa. Ehkä jo syksyllä kirjastojen satutunneilla kirmaa söpöjä eläimiä ja seikkailee hurjia merirosvoja.

Kesälapsena kirjastossa

On olemassa muutama asia, johon mä en vaan totu. Asia numero yksi, aikainen herätys. Asia numero kaksi, kylmä. Asia numero kolme, luettavien kirjojen lista, joka pitenee ja pitenee.

Kesätyöni kirjastolla alkoi juhannusviikolla. Pehmeä lasku, sillä perjantai oli vapaa. Olin tosin ollut edeltävänäkin vuonna töissä Mikkelin pääkirjastolla ja paikka oli tuttu, silloin työtehtäväni rajoittuivat kuitenkin aikuisten puolelle. Nyt olisi aika oppia tuntemaan lasten ja nuorten puoli.

Toisten kesälasten kanssa jutellessa selviää, että lasten osasto on heille mysteeri. Sen kyllä ymmärtää. Olin aluksi itsekin pyörällä päästäni ja perehdyttäjäni ojensi käteeni kartan, jonka avulla voisin suunistaa hyllyjen välissä. Kätevää, ajattelin. Eipähän tarvitsisi kävellä ympäriinsä kuin päätön kana. Mutta mitä enemmän hyllytystä tuli, sitä nopeammin opin löytämään kirjoja paikasta X ja sisäistämään järkevän tavan asetella kirjat kärryyn hyllytystä varten. Ensin nuortenkirjat, sitten hevoskirjat, kauhu, scifi, fantasia, vieraskieliset, aikuisnuoret eli nuoret aikuiset ja sarjakuvat. Sen jälkeen on helpointa hyllyttää kirjat, täyttää kärry

uudestaan ja laittaa järjestykseen runot, arkikirjat, helppolukuiset, kuvakirjat, ensikirjat, sadut. Tietokirjat ovat sitten kokonaan oma lukunsa, ei puhuta niistä, jooko?

Kirjaston palautusautomaatti, jota on muuten hauska käyttää, on todella ihmeellinen vempele. Yleensä tyhjennysvaiheessa laatikko on useimmiten täynnä. Laatikko tyhjennetään ensin, kirjat tarkistetaan ja viedään hyllyyn. Tässä vaiheessa laatikko on taas täynnä, vaikka se hetki sitten tyhjennettiin.

Toistaiseksi työ on kuitenkin ollut mukavaa, eikä sen suurempia traumoja ole jäänyt. Aivan, paitsi alussa mainitsemani kylmä. Joka päivä ensimmäisen tauon jälkeen joudun nappamaan pitkähihaisen naulakosta. Ei siis sillä, että olisi kovin kylmä tai olisin jäässä, mutta ilmastointi on aika tehokas… Toisaalta se on kyllä hyvä kuumina päivinä, ja ei ainakaan ole pelkoa lämpöhalvauksesta.

Ylivoimaisesti hauskinta on kuitenkin kirjalista, joka minulla on kotona. Se kasvoi jo viime vuonna huomattavasti (enkä muuten ole vieläkään lukenut yhtään kirjaa listalta) ja nyt se kasvaa vielä enemmän. On hauskaa huomata, miten paljon kirjoja ja tuotteliaita kirjailijoita on, joista en ole koskaan kuullutkaan. Kirjalista siis kasvaa ja kasvaa, saa nähdä tuleeko se koskaan lyhenemään.

Työrupeamani alkaa kuitenkin uhkaavasti loppua, samoin aika tämän sepustuksen kirjoittamiseen. Kiitos kuluneesta kuukaudesta kaikki mahdolliset tahot, hymyillään kun tavataan. Hyvää lomaa lomaileville ja työn iloa muille!

Kirjaston kesälapsi

Christopher Nolanin Interstellar

Warner bros Entertainment Finland (2014)

interstellar

Päätin tehdä arvosteluni Interstellarista, koska tykkään sci-fi ja jännitys elokuvista ja intterstellar oli hyvä vaikka olikin hyvin pitkä (2h 49m) mielestäni elokuvasta olisi voinut leikata joitain kohtia pois eikä se olisi muuttanut juonta tai sen kulkua ollenkaan.

Interstellar on lähitulevaisuuteen perustuva sci-fi/Draama jossa maapallo on antanut periksi ja ihmisiä kuolee nälkään ja hukkuu pölyyn. Ainoa pelastus on lähteä avaruuteen etsimään pelastusta. Ja näin päähenkilömme Cooper päättää juuri tehdä. Nasa lähettää Cooperin lisäksi kolme ihmistä(Amelia, Doyle ja Romilly) sekä kaksi robottia(TARS ja CASE) avaruuteen.  Matkan aikana tulee monia käänteitä ja mutkia matkaan erillisillä planeetoilla. Jos planeetta ei itse yritä tuhota heitä niin joku ihminen yrittää.

Loppujen lopuksi Interstellar on loistava sekoitus jännitystä sekä draamaa. Suosittelen elokuvaa kaikille ketkä tykkäävät sci-fi ja jännitys elokuvista koska elokuva on hyvin tehty ja käsikirjoitettu vaikkakin välillä vähän pitkäveteinen.

Kirjaston kesätyöläinen!

Ryhdy jäätelötehtailijaksi!

Sisareni teki kerran terveyspullaa, joka muistutti lähinnä kuivakkaa sämpylää. Jäivät syömättä. Valtettavasti muistakin terveysherkuista minulla on  samantapaisia, varsin ankeita kokemuksia. Siksipä olin iloinen, kun löysin Virpi Mikkosen & Tuuli Talvion Hyvän olon jäätelökirjan. Voin käsi sydämellä vannoa, että kirjan jäätelöihin verrattuna kaupan pakastealtaan tarjonta häviää 100-0.

Kaikki kirjan reseptit ovat maidottomia ja gluteenittomia, eivätkä sisällä valkoista sokeria. Mukana on niin raikkaita kuin täyteläisiä makuja. Helteisellä säällä oloa viilentää minttuinen mehujääpuikko, perjaintain leffailtaa ryydittää puolestaan karemelli-popcornjäätelö.

Mikä parasta, kirjan jäätelöt syntyvät ilman jäätelökonetta. Sen sijaan tehokasta blenderiä tai monitoimikonetta tarvitaan useimmissa ohjeissa.

Jos kirjan tyyli ja herkut miellyttävät, kannatta kurkata myös Virpi Mikkosen blogi Vanelja ja Tuuli Talvion blogi Tuulia.

Lisää jäätelöinspiraatiota löydät myös näistä kirjoista: Iivanainen: Emman kakut, leivokset & jäätelöt, Johansson: Jäätelö : kotitekoista jäätelöä, sorbetteja, paletoja sekä muita jäisiä herkkuja, Tee: Jäätelö : täydellinen nautinto, Söderin: Unelmien jäätelöherkut

Elina N.

kansi_tilaa-2-page-001

Henkistä ja maallista siivousoppia

Miksi eteiseni muistuttaa hurrikaanin murjomaa sekatavarakauppaa? Miksi vaatekaapista ei löydy mitään? Miksi järjestely-yrityksistäni huolimatta tavarat keikkuvat pian taas valloillaan?

Näihin ja muihin yleisiin kodin siisteysongelmiin tarjotaan ratkaisuja esimerkiksi kirjoissa KonMari : siivouksen elämänmullistava taika ja Leppoisa opas huusholliin.

KonMari on japanilaisen ammattijärjestäjän Marie Kondon kehittämä järjestelymenetelmä, joka lupaa kotiin pysyvän järjestyksen. Ensilukemalta menetelmä vaikuttaa todelliselta luonnonystävän painajaiselta. Kondo mainitsee useaan otteeseen, kuinka monta jätesäkillistä tavaraa kunkin hänen asiakkaansa kotoa on lähtenyt. Kierrätyksessä ei mainita halaistua sanaa. Kirjaa pidemmälle lukiessa paljastuu, että menetelmä tukee omalla tavallaan kestävän kehityksen periaatteita. Kun koti on hyvässä järjestyksessä, tavarat on helpompi löytää ja niitä on helpompi käyttää, minkä vuoksi uuden tavaran haaliminen vähenee.

Ainoa huono puoli Kondon kirjassa on se, että putsauskiihkossa saattaa heittää pois vähän liikaakin tavaraa… Kannattaa siis odottaa vähän aikaa kirjan luettuaan ja antaa tilanteen rauhoittua.

Kondo-faneille on luvassa hyviä uutisia marraskuussa, jolloin häneltä ilmestyy toinen suomennettu teos Iloa säkenöivä järjestys.

Leppoisa opas huusholliin tarjoaa huomattavasti maanläheisemmän ja kouriintuntuvan otteen siivoukseen. Kirjassa annetaan monia käytännön vinkkejä esimerkiksi etikan käytöstä, kierrätyksestä ja siivousvälineiden valinnasta. Toinen kirjan kirjoittajasta on ammattisiivooja ja toinen ihan tavallinen tallaaja. Tämä tuo kirjaan mukavaa näkökulmien vaihtelua. Oli mielenkiintoista lukea myös siivouksen kemiasta.

Nämä ja muut järjestelyvinkit löydät kirjaston hyllyltä 68.3. Kondon teos ei tosin ole hyllyllä kovin pitkään yleensä viihtynyt…

Kondo, Marie: KonMari: siivouksen elämänmullistava taika

Henriksson, Saara & Leinonen, Aino-Maija: Leppoisa opas huusholliin

Elina N.

Miehet, jotka vihaavat naisia vähän vähemmän

Ruotsalaisen (kuinkas muutenkaan!) Kristina Ohlssonin dekkarit ovat sitä laatua, että kun niihin kerran tarttuu, ei niitä malta laskea käsistään pois.

Kirjojen päähenkilö on rikospoliisin erikoisryhmässä työskentelevä siviilitutkija Fredrika Bergman, joka on hahmona suorastaan ihanan kuivakka.

Kuten monet muutkin pohjoismaiset dekkaristit, myös Ohlsson nostaa kirjoissaan esiin tasa-arvokysymyksiä. Ohlssonin kirjoissa rikokset ovat raakoja ja kohdistuvat usein naisiin, mutta kertomukset eivät kuitenkaan sijoitu sellaisen järjestelmällisen pahuuden ja naisvihan läpäisemään maailmaan, jota vaikkapa Stieg Larsson on kuvannut.

Ohlssonin Bergman-sarjassa liikutaan ilahduttavan usein harmaalla alueella. Ehdottomasti parasta antia Ohlssonin kirjoissa ovat henkilöhahmot, jotka ovat vuoroin tuskastuttavia, vuoroin sympaattisia. Rikostutkijat eivät ole yksiselitteisesi hyviä eivätkä pahoja, eivät ylivoimaisia neroja, vaan ihmisiä.

Ohlsson kietoo henkilöhahmojen yksityiselämät usein osaksi juonta ja rikosvyyhtiä, joten siinä mielessä tarinat eivät ole kovin realistisia. Ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistään Ohlsson oli politiikan tutkija, joten hänen teoksensa avaavat kuitenkin kiinnostavia ja uskottavia näkökulmia yhteiskuntaan ja politiikkaan.

Ohlssonin Bergman-sarjassa on julkaistu aiemmin teokset Nukketalo, Tuhatkaunot, Varjelijat, Paratiisiuhrit ja Daavidintähdet. Lisäksi Ohlssonilta on tänä vuonna ilmestynyt kaksiosaisen jännitystarinan ensimmäinen osa Lotus blues. Toinen osa Mion blues ilmestyy näillä näkymin lokakuussa.

Elina N.

Untitled design

Tulen ja jään laulu vs. Game of Thrones (kirjasarja-arvostelu/-suositus)

Vuonna 2011 alkanut tv-sarja Game of Thrones on noussut viime vuosina kansainväliseen suosioon. Viimeisimmällä 6. kaudella oli tilastojen mukaan yli 7 miljoonaa katsojaa jokaista jaksoa kohden. Sosiaalinen mediakin suorastaan pursuaa jo kyseiseen tv-sarjaan liittyviä meemejä ja vitsejä. Monet sarjan fanit tietävätkin, että tämän menestyvän tv-sarjan perustuu alun perin todella mielenkiintoiseen ja jännittävää George R. R. Martinin kirjoittamaan fantasiakirjasarjaan Tulen ja jään laulu.

Kyseisen kirjasarjan ensimmäinen osa, Valtaistuinpeli, ilmestyi jo 20 vuotta sitten (vuonna 1996) eli kauan aikaa ennen tv-sarjan syntyä. Tällä hetkellä kirjasarjasta on ilmestynyt viisi nidettä, ja ilmeisesti kirjoja ilmestyy tulevaisuudessa vielä kaksi.

Tulen ja jään laulu -kirjasarja sijoittuu kuvitteelliselle Westerosin mantereelle. Ajanjakso, jolle kirjat sijoittuvat, muistuttaa keskiaikaa. Westrosia hallitsevat vanhat mahtisuvut, joita johtaa Kuninkaansatamassa rautavaltaistuimella istuva kuningas. Kirjasarja seuraa erityisesti pohjoista Westerosia hallinnoivan Starkien suvun joutumista valtaistuinpelin kierteeseen, kun lordi Eddard Stark nimitetään kuninkaan ylimmäksi neuvonantajaksi. Kirjasarja seuraa myös tarkasti Kapean meren takana Essoksen mantereella maanpaossa olevan rautavaltaistuimelta pois syöstyn Targaryenien vanhan hallitsijasuvun viimeisen jäsenen Daeneryksen kamppailua kohti valtaistuimen takaisin riistoa.

Kirjasarja on erittäin jännittävä ennalta arvaamattoman ja paljon käänteitä sisältävän juonensa ansiosta. Martin ei häpeile kirjassa edes päähenkilöiden tappamista, mikä luo jokaisesta taistelusta ja konfliktista niin jännittävän, että kirjaa ei voi laskea alas. Ikinä ei voi tietää, kuka kuolee seuraavaksi taistelussa rautavaltaistuimesta.

Tv-sarjaan verrattuna kirjasarja on paljon jännittävämpi, ja se porautuu syvemmälle hahmojen mielensisäiseen maailmaan. Kirjasarjassa tapahtumat etenevät paljon hitaammin ja yksityiskohtaisemmin. Tämä tekee tapahtumista mielenkiintoisempia, kun tiedetään tarkkaan, mitkä yksityiskohdat ovat johtaneet erilaisiin tilanteisiin. Tv-sarja alkaa muutenkin eriytyä kirjan yksityiskohdista kolmannella tuotantokaudella, mikä lopulta johtaa joidenkin hahmojen puuttumiseen ja tapahtumien erilaisuuteen. Tällä perusteella voin suositella tv-sarjan katsojiakin lukemaan myös kirjasarjaa uutta tuotantokautta odotellessa. Kirjasta löytyy paljon asioita, jotka tv-sarjasta on jätetty pois.

Kirjojen käännökset ovat erinomaisia, mutta kirjat heräävät aivan uudella tavalla eloon alkuperäiskielellä luettuna. Kirjasarjan alkuperäiskieli on englanti. Kirjojen pituus vaihtelee 700 sivusta reiluun tuhanteen sivuun. Tulen ja jään laulu- sarjan (Song of Ice and Fire) kirjat: valtaistuinpeli (A Game of Thrones), Kuninkaiden koitos (A Clash of Kings), Miekkamyrsky (A Storm of Swords), Korppien kestit (A Feast of Crows), Lohikäärmetanssi (A Dance with Dragons).

Sisältönsä takia suosittelen kirjasarjaa lukioikäisille ja aikuisille. Noudattaisin kirjoissa samaa ikärajaa (K-16) kuin tv-sarjassa häpeilemättömien ja raakojen kuvauksiensa takia.

Kesätyöntekijä AH

Villiä historiaa

Kalevalan sankarit ovat seikkailleet aikoinaan Välimerellä, totta kai. Suomalaiset kuninkaat ovat ennen muinoin hallinneet koko Skandinaviaa. Ovatpa maanmiehemme tiettävästi pystyttäneet pyramiditkin! Näin ainakin, jos uskoo näennäishistorioitsijoiden villejä teorioita Suomen historiasta.

Pienen maan paikkaa maailmanhistorian huipulla on yritetty lunastaa jos jonkinlaisin kehitelmin. Näihin villeihin fantasioihin muinaisesta suuruudestamme sukelletaan Inkeri Koskisen kirjassa Villi Suomen historia. Hölynpölyn merellä pelastusrenkaan virkaa toimittaa tieteenfilosofia, jonka avulla Koskinen ruotii tarkemmin näennäistieteen olemusta.

Vaikka näennäistieteelle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää, tuntuu yksi yhteinen nimittäjä kuitenkin löytyvän: näennäistiede väittää paljastavansa jotain ainutlaatuista, salattua ja mullistavaa, vaikka todellisuudessa teoriat muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan…

Teoksen tieteenfilosofiset teoriat on avattu kiinnostavin käytännön esimerkin ja eri alojen asiantuntijoita haastattelemalla. Näennäistieteellisten teorioiden äärellä saa myös monet hyvät naurut. Kannattaa lukea!

Inkeri Koskinen: Villi Suomen historia (Tammi, 2015)

Elina N.

9789513183929_frontcover_final_original

Iloa ja hyötyä hanketyöstä

Kirjastoissa tehtävän työn moninaisuutta rikastavat entisestään eri yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavat hankkeet. Kuntatalouden reunaehtojen sanellessa arkea hankkeissa tehdään paljon kehitystyötä esimerkiksi kouluyhteistyön, asiakaskoulutusten ja lasten- ja nuorten kirjastotyön saralla. Hankkeissa voidaan esimerkiksi testata erilaisia toimintamalleja ja menetelmiä ja näin rakentaa kirjastopalveluita, jotka tuottavat iloa ja hyötyä kaikille kuntalaisille.

Mikkelissä on jo pitkään oltu aktiivisia hanketoimijoita. Viime vuosien aikana toteutettuihin hankkeisiin kuuluvat mm. Musiikin virtaa kirjastossa, jossa elävöitettiin musiikkikirjastopalveluiden tapahtumatoimintaa ja aloitettiin yhteistyö Saimaa Bluesin kanssa. Kirjasto ja uusi opetussuunnitelma -hankkeessa luotiin uusi yhteistyösuunnitelma kaupunginkirjastolle ja kouluille. Tämä työ konkretisoitui yhteistyömalliksi ja verkkosivustoksi, joka nimettiin Kirjastopoluksi. Kirjastopolulle astelemme yhdessä Mikkelin 0-9-luokkalaisten kanssa uuden OPSin astuessa voimaan 2016-2017.

Tällä hetkellä Mikkelin kirjastossa käynnissä olevia hankkeita ovat mm. Itä-Suomen aluehallintovirastolta tukea saaneet hankkeet Luovasti lisää lukutaitoja, Kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan kirjastoissa ja Sadut elämään (toiminta-aika vuoden 2016 loppuun) sekä ESR-rahoitteinen ERNOD (Erityisnuoret ja digiajan osallisuus)- hanke. Mikkelin kaupunginkirjasto on osatoteuttajana ERNOD- hankkeessa yhdessä MAMKin, Kouvolan kirjaston, Suomen Nuorisoseurat Ry:n ja HUMAKin kanssa.

Tänä vuonna avustusta ovat saaneet maakunnallinen Lukukiri täyttä 100a sekä kirjastoautolle korvaavia palveluita mallintava Kirjastotäti tulee kylään. Lisäksi toteutamme yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelujen, Studio Wäkewän sekä Etelä-Savon tanssiopiston kanssa OKM:n rahoitusta saaneen hankkeen, jossa kirjasto koordinoi sekä tuottaa sisältöjä koululaisten elokuvakerhotoimintaan Rantakylän ja Haukivuoren kirjastoilla.

ERNOD-hanke

Tässä blogipostauksessa vielä sananen ERNOD -hankkeesta, jonka keskiössä on osallisuuden tukeminen monialaisesti ja digitaalisia välineitä hyödyntäen. Kirjaston puolesta haluamme tarjota asiakkaillemme tiloja, välineitä, sisältöjä ja ohjausta lukuinnostamiseen ja monilukutaitojen kehittymisen tukemiseen, kansalaisvaikuttamiseen ja sosiokulttuuriseen lukemiseen.

Alla Mediaklubille osallistuneen nuoren näkemys kirjastosta:

 

Hankeaikana kirjastossa on järjestetty mediavaikuttamistyöpajoja, mediaklubeja, joihin on osallistunut nuoria oppilaitoksista, työpajoilta ja kolmannelta sektorilta. Jotkut nuoret tulivat kirjastoon ensimmäistä kertaa ja monella muulla käsitys kirjastosta kaipasi päivittämistä. Tutustuimme nuorten kanssa digitaalisuutta hyödyntäen kirjaston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja teimme kirjastosta ”oman paikan”. Nuoret mm. pohtivat mediaa ja omaa suhdettaan siihen sekä tunnustelivat ja tunnistivat omaa osaamistaan. Kokeilimme myös palvelujamme opastavaa tabletilla tehtävää rastisuunnistusta eri ryhmien kanssa. Kokemusten rohkaisemana suunnistus otetaan kirjastokäynnin tuntimalliksi seitsemäsluokkalaisille lukuvuodeksi 2016-2017.

Kirjasto on osallistunut myös virtuaalisen läksytuen pilotointiin tarjoamalla tiloja ja välineitä. Kevään 2016 pilotoinnissa MAMKin opiskelijat ohjasivat kirjaston tietokoneluokassa Kouvolan monikulttuurisen peruskoulun ryhmäläisiä. Sekä ohjaajille että opiskelijoille kokemus oli positiivinen ja pilotteja jatketaan syksyllä 2016. Kirjastossa on hankkeen myötä kesällä 2016 valmistumassa selkokielinen esite ja verkkosivuosio, samalla tuotettiin verkkosivuosio maahanmuuttajille.

Hankkeen jatkuessa syksyyn 2017 saakka pyrimme jatkamaan mediaklubitoimintaa ja verkostoitumista muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa, kehittämään esteettömiä palveluja sekä kaikkien mikkeliläisten aktiivista kansalaisuutta ja hyvinvointia.

ERNODilla on MAMKin sivuilla oma blogi, josta voi kätevästi seurata hankkeen kuulumisia: http://www.mamk.fi/ernod

Katja Valjakka