Nostalgiansekainen matka kokeellisemman rapin maailmaan

Vihaatko rap-musiikkia? Tai jos et vihaa, vieroksutko rap-kappaleiden sanoituksia ja kypsymättömän pullistelun ja ronskeilun ilmapiiriä? Vihaatko ehkä Cheekiä ja ihmettelet epäuskoisesti, miksi mummotkin pitävät hänestä?

Et ehkä ole ainoa. Mutta en nyt oleta tässä, että inhoat hip hopia sen olemuksen vuoksi, enkä sano että sinun sitä tarvitsisi tehdä. En sano, että sinun pitäisi oppia joku hip hopin mystinen ”aito” juttu ja ruveta kuuntelemaan sitä mahdollisimman uskottavasti.

Kirjastonhoitajana ja aineistovinkkaajana työni on pikemminkin muistuttaa, että jotkut asiat voivat olla vain hyviä, ärsyttivätpä ne tai eivät tai olivatpa ne kuinka epäuskottavia tahansa. Se riittää, että ne ovat hyviä.

En voi taata, pitääkö kukaan muu sellaisesta räpistä kuin itse pidän. En pyydä anteeksi, että satun itse pitämään taiteellisemmasta räpistä. Siksi suosittelenkin sitä.

Jaarittelut sikseen: tässä muutama vaihtoehtoinen artistivinkki rapin välkkyvästä taikamaailmasta. Monet suositukset eivät ole aivan viime vuosilta, mutta miksi niiden pitäisikään? Eivät Shakespeare tai Cervanteskaan vanhene miksikään.

Huge L. Ehkä Suomen monipuolisimmalla sanavarastolla varustettu räppäri. Hugen kappaleet vilisevät kiinnostavia samplejä ja sopivassa suhteessa hyvän- ja pahantuulisuutta sekä huumoria. Luontevaa, oivaltavaa ja koskettavaa. Tuotteliaisuutensa kautta artisti monesti toistaa itseään, mutta sen voi toisaalta helposti antaa anteeksi.

MF Doom. Maskin taakse kätkeytyvä omintakeinen taituri räppää hengästyttävästi taustallaan vinksahtaneet retrobiitit. Huippukohtana voidaan pitää Madlibin kanssa julkaistua albumia Madvillainy, josta seuraava kappale on otettu. Vuonna 2004 tienoilla tämä levy oli kova juttu ja on se edelleen.

Ceebrolistics. Suomihiphopin klassikoita. Jyskytystä, eteerisyyttä, ennakkoluulotonta rajojen rikkomista. Ceebrolisticsin levyillä sanat monesti alkavat muistuttaa musiikkia ja musiikki sanoja. Säilyttää vetonsa, vaikka kuuntelisi vuosien päästä. Yhtyeen vanhoista jäsenistä RoopeK:n myöhempi tuotanto on ehkä kaikkein mielenkiintoisinta. Tämä kappale on vuodelta 2005.

Deltron 3030. Afrofuturismin perinteestä ammentava duo on saanut aikaiseksi yhden rap-historian mehevimmistä teema-albumeista. Vuonna 2000 julkaistu ja vuoteen 3030 sijoittuvan levyn äänimaisema tukee sanoituksia erinomaisesti. Arvokkaan oloista, hauskaa ja älykästä musiikkia.

Paperi T:n monet varmaan jo tuntevatkin. On ilo kuunnella musiikkia, joka on omaperäisyytensä lisäksi rehellistä ja maanläheistä. Paperi T:llä on syrjäytyneisyyteen ja ihmissuhdesotkuihin mielestäni suhteellisen kliseetön ja samalla kuolemanvakava näkökulma.

Osaa näistä artisteista löytyy meiltä, osa ei. Toki kun en itse voi sittenkään kovin paljoa kehuskella rap-tuntemuksellani, niin varmasti minulta on mennyt jotain sellaista ohi, josta olisin innostunut välittömästi ja jota olisin tässä suositellut.

Joka tapauksessa maailma on täynnä huonoa rap-musiikkia, mutta myös hyvää sellaista. Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää tarkoittavin rap-terveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Satakiri-ilmaisukilpailu 15.8.–31.10.2017

satakiri_blogiin

Satakiri-ilmaisukilpailu on suunnattu kaikille 7–19-vuotiaille eteläsavolaisille lapsille ja nuorille. Kilpailu on Etelä-Savon Kulttuurirahaston rahoittama ja osa Mikkelin kaupunginkirjaston vuonna 2017 toteuttamasta Lukukiri – täyttä 100:a -hankkeesta.

Satakiri-ilmaisukilpailun teema on ”Minun Suomeni”. Millainen sinun Suomesi on nyt?
Miltä se näyttää? Kuulostaa? Tuntuu? Mitä toivot, mistä haaveilet tai mitä haluat sanoa tämän hetken Suomessa? Voit kertoa sen meille tekstillä, kuvilla, äänillä tai videolla. Satakiri-ilmaisukilpailuun osallistumalla voit kertoa sinun Suomestasi vapaasti ja omasta näkökulmastasi. Tärkeintä on, että työsi koskettaa vastaanottajaa ja kertoo juuri sinun ajatuksistasi, tunteistasi ja toiveistasi.

Kilpailutyössä voi käyttää mitä tahansa taiteen ilmaisumuotoa, kunhan työ on digitaalisessa muodossa, jotta sen voi tallentaa ja esittää Satakiri-sivustolla. Kilpailutyöt on palautettava Satakiri-sivustolle 31.10. mennessä.

Kilpailuun voi osallistua yksilö- tai ryhmätöillä seuraavissa ikäryhmissä:
1–3-luokka/7–10 v., 4–6-luokka/10–13 v., 7–9-luokka/13–16 v. ja toinen aste/16–19 v. Ryhmätöissä ikävuodet ovat viitteelliset. Jokaisesta ikäryhmästä palkitaan sekä yksilö- että ryhmätyö. Voittajatyöt palkitaan 100-500 euron suuruisilla rahapalkinnoilla.

Kilpailun kummina toimiva Mikkelin poikateatteri on tehnyt kilpailun kutsuvideon, joka on katsottavissa Satakiri -sivustolla sekä Youtubesta.

Voittajan valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat ohjaaja Jesse Haaja, Mikkelin Poikateatterin ohjaaja Joonas Veijanen, kirjailija Reijo Honkonen ja läänintaitelija Susanna Kolehmainen. Voittajat julkistetaan 1.12.2017 Mikkeli-salissa pidettävässä palkitsemistilaisuudessa.

Lisätietoja kilpailun nettisivuilta http://www.satakiri.fi ja hanketyöntekijä Riia Marttiselta, riia.marttinen(at)mikkeli.fi tai p. 040 129 4907.

”Minun Suomeni kieli on kaunis – käytetään sitä!”

 

Kirjasto verkostoitui kesällä

Kirjaston hankkeista jälleen hei!

Hanketyöntekijän kesään on kuulunut kirjaston omalle henkilökunnalle järjestettyjen koulutustuokioiden lisäksi muun muassa monialaisten verkostopiknikien järjestäminen. Verkostopiknikejä järjestettiin kahdesti: toisessa kirjaston henkilökunta verkostoitui Mikkelin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Toiseen piknikiin kirjastolaiset saivat vieraakseen Monikulttuurikeskus Mimosasta sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluilta väkeä.

Idea verkostopiknien järjestämiseen lähti tarpeesta verkostoitua ja luoda kontakteja paikallisten, nuoria kohtaavien toimijoiden välillä sekä vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. On tärkeää, että tahot, jotka tapaavat samoja asiakaskuntia, kertovat toisilleen oman työn sisällöstä ja nuorten kohtaamisesta. Yhteistyön syventäminen on asia, jota on merkityksellistä kartoittaa yhdessä. Ajatuksena verkostopiknikeissä on, että ne vakiintuisivat jokavuotiseksi perinteeksi.

Verkostopiknikille Mikkelin nuorisopalveluiden kanssa sattui hyvä ilma!

IMG_1407Yhdessä ideointia siitä…

IMG_1401… mitä yhteistä toimintaa nuorisopalvelut ja kirjasto voisivat järjestää nuorille.

Verkostopiknik Mikkelin nuorisopalveluiden kanssa poiki listan ideoita asioista, joita kirjasto ja nuorisopalvelut voisivat tehdä syventääkseen yhteistyötään. Esimerkiksi idea paikallisista tiimeistä, joissa alueen kirjaston ja nuorisotalon henkilökunta muodostavat paikallisen, oman alueensa nuorten hyväksi työskentelevän tiimin, sai paljon hyväksyviä päännyökytyksiä. Ideointia tuli paljon myös yhdessä järjestettävistä tapahtumista. Keskustelua herätti esimerkiksi kirjaston piha-alueen hyödyntäminen erilaisten pihapelien pelaamisessa. Kirjastossa on myös pihalla pelattavia pelejä, joita voi lainata. Verkostopiknikissä esiin nousseen idean myötä kirjaston puhelimeen tallennettiin Olkkarin työntekijän puhelinnumero, joten kirjasto voi kutsua nyt nuoriso-ohjaajan kylään soittamalla.

IMG_1406Kokemusten vaihtoa ja ideointia piknikeväitä nauttien.

IMG_1417Kooste ideoinnista: mitä yhteistä toimintaa kirjasto ja nuorisopalvelut voisivat tarjota nuorille?

———————————————————————————————————–

IMG_1504Verkostopiknik Monikulttuurikeskus Mimosan sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden kanssa järjestettiin kirjaston nuorten tilassa Hengarissa, sillä ulkona satoi.

IMG_1491Verkostopiknikillä vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia.

Verkostopiknik Monikulttuurikeskus Mimosan sekä Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden kanssa tuotti monta ideaa siitä, miten kirjasto ja Monikulttuurikeskus Mimosa sekä Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat syventää yhteistyötä keskenään. Ideointi tuotti myös useita helposti toteutettavia tapahtumaideoita. Verkostopiknikissä kävi ilmi, että monilla kirjaston henkilökunnasta olisi kiinnostusta tutustua Monikulttuurikeskus Mimosan ja Mikkelin maahanmuuttajapalveluiden tiloihin ja tätä onkin alettu järjestämään kirjaston syksyn aikatauluihin. Lisäksi kirjastolta osallistutaan Monikulttuurikeskus Mimosan järjestämille verkostokahveille jatkossakin.

IMG_1503Ideariihi: mitä yhteistä toimintaa Monikulttuurikeskus Mimosa ja Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat yhdessä kirjaston kanssa järjestää nuorille?

IMG_1500Kokemuksia ja ajatuksia jaettiin monialaisesti.

IMG_1509Kooste ideoinnista: mitä yhteistä toimintaa kirjasto sekä Monikulttuurikeskus Mimosa ja Mikkelin maahanmuuttajapalvelut voisivat tarjota nuorille?

Monialainen, vapaamuotoinen kokoontuminen, jossa vaihdetaan ajankohtaisia kuulumisia ja jutellaan oman työn sisällöstä ja erityisesti nuorten kohtaamisesta otti nyt ensiaskeleet kirjaston hanketyön toimesta. Verkostopiknikit ovat kehittäneet osaltaan hankkeessa työstettyä kolmannen työn periaatetta, joka muodostuu ammatillisessa yhteistyössä.

Verkostopiknikit järjestettiin osana ERNOD – erityistyisnuoret ja digiajan osallisuus – hanketta. ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Terveisin,
Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 9

rautakoe

Rautakoe (The Iron Trial)

Black, Holly ja Clare, Cassandra

Magisterium -sarjan aloittava kirja vie lukijan mukaansa Pohjois-Carolinaan, Callum Hunt -nimisen teinipojan mukaan. Callum menetti äitinsä ollessaan vauva ja hän asuu nykyään kahdestaan isänsä kanssa.

Callum saa kuitenkin kutsun Magisterium-nimisen taikakoulun pääsykokeeseen. Hänen isänsä on kuitenkin koko Callumin nuoruuden ajan yrittänyt pitää Callumia erossa taikuudesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Hänen on siis vain epäonnistuttava kaikissa testeissä ja elämä voi jatkua niin kuin ennenkin. Mutta kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan…

Luin kirjan, koska kirjakauppias suositteli sitä minulle. Pidin kirjan juonesta ja kekseliäistä hahmoista. Päähenkilö Callum ei ollut paras kaikessa niin kuin fantasiakirjojen päähenkilöt tuppaavat yleensä olemaan. Kirjan miljöö oli mielenkiintoinen, sillä se oli lähempänä todellisuutta kuin yleensä.

Kirjaa lukiessa ei tule tylsää hetkeä. Kirjan maailmaan uppoutuu helposti ja juoni osaa yllättää vähän väliä. Kaiken kaikkiaan kaksikko Clare & Black ovat luoneet koukuttavan kirjasarjan, joka omasta mielestäni yltää lähes Harry Potterin tasolle.

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 8

davincikkodi

Brown, Dan

Da Vinci -koodi

Olin jo pitkään haaveillut lukevani yhdysvaltalaisen Dan Brownin kirjoittaman romaanin Da Vinci -koodi. En ollut kuitenkaan jostain syystä saanut luettua sitä aiemmin. En ennen kuin nyt – ja onneksi sain. Da Vinci -koodi on tällä hetkellä neliosaisen sarjan toinen osa. Muut osat ovat Enkelit ja demonit, Kadonnut symboli sekä Inferno. Ne kuitenkin ovat kaikki itsenäisiä osia, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä. Da Vinci -koodi löytyy aikuisten osastolta tavallisten romaanien seasta, vaikka mielestäni sen voisi hyvinkin sijoittaa jännityskirjojen joukkoon. Kun Da Vinci -koodin saa käteensä sen kannesta vastaan hymyilee arvoituksellisesti Mona Lisa.

Da Vinci -koodi kertoo Harvardin yliopiston uskonnollisen symbologian professorista Robert Langdonista. Ollessaan Pariisissa työmatkalla hän saa Ranskan poliisilta kutsun Louvreen, jossa on yöllä murhattu arvovaltainen kuraattori Jacques Saunière. Hän on elämänsä viimeisillä minuuteilla jättänyt salakoodin Louvreen, jota Langdon ja Sophie Neveu ryhtyvät selvittämään. Sophie on Jacques Saunièren lapsenlapsi ja Ranskan poliisin kryptologi. Koodi johtaa Langdonin ja Sophien seikkailuun pitkin Pariisia ja lopulta myös Englantia. Paljastuu, että se kätkee salaisuuden, jonka edestä ollaan valmiita kuolemaan ja murhaamaan. Tätä salaisuutta vanha veljeskunta on vaalinut monia satoja vuosia ja sen paljastumista Vatikaani pelkää.

Dan Vinci -koodin selvittäminen ei suju ongelmitta, sillä mutkia matkaan tuovat Ranskan poliisi, joka epäilee Langdonia murhasta, jolloin hän joutuu pakenemaan virkavaltaa. Lisäksi munkki Silas jahtaa Langdonia ja Sophieta, sillä hän työskentelee salanimen ”Opettaja” taakse kätkeytyvälle henkilölle, joka tahtoo tietää koodin kätkemän salaisuuden.

Romaanin juonta tukevat monet historialliset henkilöt, tapahtumat, maalaukset ja järjestöt. Ne tuovat syvyyttä ja mielenkiintoa juonelle ja siinä esiintyville salaliittoteorioille. Vaikkei tietäisikään symboleista tai muistakaan kirjassa esiintyvistä historiallisista aiheista, se ei haittaa, sillä teoksessa selitetään asiat todella hyvin ja mukana pysyy varmasti. Dan Brown on saanut kaiken kuulostamaan niin uskottavalta, että kirjaa lukiessa alkaa väkisinkin uskomaan kyseisiin salaliittoteorioihin!

Da Vinci -koodi on todella koukuttava ja se tekee mieli lukea kokonaan yhdeltä istumalta. Suosittelisin teosta (ja muitakin sarjan kirjoja) kaikille yläasteiästä ylöspäin riippumatta siitä, millaisia kirjoja normaalisti tykkäisi lukea.

 

Kesätyöntekijä

Koulutustuokioita kirjaston henkilökunnalle

Kirjaston hankkeista hei!

Mikkelin kaupunginkirjasto on osatoteuttajana ERNOD – erityisnuoret ja digiajan osallisuus – hankkeessa. Hankkeen tavoitteina on muun muassa monilukutaitoihin liittyvien menetelmien juurruttaminen osaksi kirjastojen arkea ja normaaleja työtapoja sekä kirjaston henkilökunnan osaamisen lisääminen erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden ohjaamisessa. Kirjaston hanketyöntekijä on kesän aikana käynyt pitämässä parin tunnin koulutustuokioita kirjaston henkilökunnalle näihin aiheisiin liittyen. Koulutustuokioita järjestettiin yhteensä viidesti eri kirjastoissa Etelä-Savon alueella: Mäntyharjun, Rantasalmen, Joroisten, Savonlinnan ja Mikkelin pääkirjastolla.

kirjastot

Koulutustuokioissa paitsi esiteltiin ERNOD-hanketta yleisesti, nostettiin myös esiin hankkeen digitaalinen päättöjulkaisu, joka löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-016-6 . Julkaisu on jaettu kahteen osaan, joista toinen tarjoaa näkökulmia erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen ja toinen käsittelee digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä. Lisäksi koulutustuokiot sisälsivät mediavaikuttamistyöpajatyöskentelyä, jossa keskusteltiin monilukutaitoihin liittyen uutisista yleisesti ja niiden luotettavuudesta, valemedioista sekä lähdekriittisyydestä. Useissa tuokioissa mediavaikuttamistyöpajaan kuului myös digitaalista työskentelyä, josta enemmän kirjoituksen lopussa.

mantyharju.

joroinen

Koulutustuokioissa oli varattu reilusti aikaa keskustelulle. Eräässä tuokioissa keskustelu kantoi kirjaston ja tämän päivän mediavaikuttamisen suhteeseen: pohdittiin kirjaston tehtäviä suhteessa ihmisten mediavaikuttamisen mahdollisuuksiin ja kirjaston roolia kaikessa tässä. Miten kirjasto on osaltaan mahdollistamassa mediavaikuttamista? Mitä kirjasto toimintaympäristönä tarjoaa asiakkailleen? Kirjaston yksi perustehtävä on aktiivisen kansalaisuuden edistäminen ja tätä perustehtävää kirjasto tuntuu hyvin hoitavan.

tutustuttiin

Keskusteluissa nousi esiin myös uutisten luotettavuus: eräässä tuokiossa pohdittiin kaupallisten medioiden luotettavuutta ja todettiin, että mainokset voivat vaikuttaa uutisoinnin painotukseen eli siihen, mistä uutisoidaan ja kuinka paljon. Toisessa tuokiossa kaupalliset mediat koettiin epäluotettavampina kuin Yle, joka on julkisen palvelun viestintäyhtiö. Esimerkiksi Ylen aamu-tv vertautui MTV3:n Huomenta Suomeen laadukkaampana ja luotettavampana. Mainosmedioissa mainokset saattavat myös häiritä ohjelmaan keskittymistä: mainokset katkaisevat usein keveällä sisällöllään asiapitoisen ohjelman vakavan tunnelman.

kuuntelu

Monilukutaitoisuus toimi punaisena lankana kaikissa keskusteluissa. Monessa tuokiossa esiin nousi Klikinsäästäjä. Klikinsäästäjä paljastaa ytimekkäästi, mitä epäselvissä ja / tai houkuttelevissa uutisotsikossa ajetaan takaa. Myös keltaisen lehdistön roolista mediamaailmassa keskusteltiin, samoin kuin paikallislehtien eroista verrattuna valtakunnallisiin lehtiin. Myös isien ja äitien median käyttö nousi keskustelun aiheeksi. Huolta herättivät vanhemmat, joita tuntuvat kiinnostavan enemmän virtuaaliset maailmat kuin omat lapset.

Useissa koulutustuokioissa mediavaikuttamistyöpajatyöskentely sisälsi keskustelun lisäksi digitaalista työskentelyä, jonka puitteissa tehtiin muun muassa kirjankansirunoutta.

mediavaikuttamis1

mediavaikuttamis2

runot1

runot2

runot3

Koulutustuokiot kokonaisuudessaan onnistuivat hyvin. Jokaiseen tuokioon osallistui sopiva määrä kirjaston henkilökuntaa, jotta keskustelu soljui mukavasti ja kaikilla oli aikaa kertoa omat näkemyksensä. Jokainen tuokio muotoutui omanlaisekseen ja sehän se on juuri tällaisen työn suola: on hienoa tutustua uusiin ihmisiin ja ottaa vastaan keskustelut ja muut tilanteet sellaisina, kuin ne muotoutuvat, kaikkine yllätyksineen.

Koulutustuokiot järjestettiin osana ERNOD – erityisnuoret ja digiajan osallisuus – hanketta. ERNOD-hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015–31.8.2017. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina hankkeessa toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunginkirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto ja Suomen Nuorisoseurat ry. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen toteuttajatahot.

Terveisin,
Mikkelin kaupunginkirjaston projektityöntekijä Virpi Lahdensuo

 

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 7

kaikki kaikessa

Kaikki kaikessa

Yoon, Nicola

Ensimmäisellä viikolla töissä kirjoja hyllyttäessäni huomasin kyseisen kirjan nuorten uutuushyllyssä. Kirjan nähtyäni tajusin, että kirjan pohjalta tehty elokuva oli ilmestynyt vasta vähän aikaisemmin keväällä. Kirjan kansi houkutteli minua tarttumaan kirjaan, ja lukiessani kirjan takakantta olin raahannut kirjan jo mukanani lainaustiskille. Kirja oli niin koukuttava, että lopulta sen lukemiseen meni vain kaksi päivää. Viimeisen vuoden aikana koulukiireiden takia en ole ehtinyt lukemaan kuin äidinkielen kursseilla pakollisina luettavia Tuntematonta sotilasta sekä Seitsemää veljestä. Kirja sytytti jälleen lukemisen haluni, ja kesätyöni ansiosta löysinkin monia hyviä kirjoja luettavaksi.

Kirjan päähenkilö Madeline on käytännössä allerginen koko maailmalle. Hän asuu eristetyssä talossa, ja hänen ainoat ihmiskontaktinsa ovat hänen lääkäriäitinsä ja hoitaja Carla. Kaikki on tarkoin puhdistettua ja tutkittua, ettei Maddy vaan saisi minkäänlaisia hengenvaarallisia oireita. Maddyn isä ja veli ovat kuolleet auto-onnettomuudessa Maddyn ollessa pieni. Maddyn elämä koostuu kirjoista ja elokuvista sekä etänä käytävästä koulusta. Kuitenkin eräänä päivänä Maddyn normaalielämä häiriintyy, kun naapuriin muuttaa ihastuttava poika nimeltä Olly. He huomaavat toisensa ja alkavat keskustelemaan ensin ikkunoiden läpi ja sitten viestein. Maddy ihastuu poikaan niin palavasti, että pyytää Carlaa auttamaan häntä tapaamaan Ollya. Sen jälkeen kaikki muuttuu.

Maddy tajuaa, että eläminen on muutakin kuin vain hengissä pysymistä. Lopulta hän on valmis uhraamaan jopa oman henkensä rakkauden takia. Kirja etenee vauhdilla ja tunnelma menee kirjaa loppua kohden jännittävämmäksi. Kirjan loppu oli arvaamaton, mutta silti onnellinen. Pidin myös kirjan päiväkirjamaisuudesta sekä siitä, että sitä oli kevennetty piirroksin. Suosittelisin kirjaa kaikille nuorille, jotka pitävät kaikista romanttisista kirjoista ja onnellisista lopuista.

 

Kesätyttö Kira

Kirjavinkki: Irakin purkkajeesus

Irakin purkkajeesus

Irakilaissyntyisen suomalaisen Hassan Blasimin novellikokoelma ”Irakin purkkajeesus” ei jätä kylmäksi. Vahvan asiallinen kerrontatyyli on samalla surrealistisen absurdia, hullunkauheaa ja maagisen realistista. Se yhdistelee arkea ja poliittista ja uskonnollista ilmapiiriä Irakissa sekä muuallakin.

Novellit ovat lyhyitä, mutta niihin on pakattu melkoisesti henkilöitä, tarinoita, tunteita ja ideoita. Outoudessaan ne herättävät kysymyksen, missä määrin mielikuvitusta on tarvittu tarinoiden syntymiseen. Tai ne panevat pohtimaan elämän unenomaisuutta.

Kerrotut tapahtumat ovat yleensä rujoja ja järkyttäviä. Itselleni tulee myös vähän mieleen venäläinen kirjallisuus – tässä on jotenkin samanlaista piinaavan traagista herkkyyttä elämälle. Huumoria on myös tietenkin mukana, kun monet asiat ovat niin naurettavia jo itsessään.

Novellikokoelma ilmestyi alun perin arabiaksi vuonna 2012. Suomeksi sen on kääntänyt Sampsa Peltonen. Kirja sai The Independent -lehden kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Vuonna 1973 syntynyt Hassam Blasim on koulutukseltaan alun perin elokuvaohjaaja. Hän muutti Suomeen pakolaisena vuosituhannen alussa.

Tälläistakin lukemisen ylistystä kirjaan mahtuu:

Veitsimysteeri

Kenelle suosittelisin tätä kirjaa? Ehkäpä sellaisille, jotka hakevat proosalta jotain uutta ja säväyttävää ja kaipaavat taidokkaasti kirjoitettua sanailua. Ja sellaisille, jotka ovat valmiita ravistelemaan itseään ja samalla nauramaan.

Kirja ei varmasti iske kaikkiin. Se vie lukijansa kuoleman, poissaolon ja pakolaisuuden todellisuuksiin. Se jättää paljon kysymyksiä ilmaan ja haastaa lukijaa. Se ei luultavasti saa lukijaansa uskomaan ihmiseen, vaan ärsyttää ja samalla kutkuttaa.

Saatavana hyvin varustelluista eteläsavolaiskirjastoista.

Kirjaterveisin

Joni, Mikkelin pääkirjasto

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 6

simukka

Simukka, Salla

Jäljellä

Tämän, kuten melkein kaikki muutkin kirjat, valitsin koulussa. Vaihtoehtoina oli kaksi kirjaa, ja koska olin lukenut ensimmäisen vaihtoehdon, valitsin Simukan kirjan.

Oletko koskaan toivonut, että kaikki muut ihmiset vain katoaisivat?”

Jäljellä aloittaa Salla Simukan scifi-sarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomeen. Jäljellä kirjan päähenkilönä on 15-vuotias Emmi Aalto, joka karkaa kotoa perheen, koulun ja yksinäisyyden takia. Kun Emmi palaa takaisin, kotona häntä ei odota kukaan. Totisesti kaikki ihmiset, eivätkä ainoastaan Emmin perheenjäsenet, ovat kadonneet jälkiä jättämättä.

Onnekseen Emmi löytää Onerva-nimisen tytön rautatieasemalta, ja myöhemmin tytöt törmäävät myös Artoon. Jokaisella heistä on oma käsityksensä siitä, miksi he päätyivät paikkaan, jossa ei ole muita ihmisiä. He eivät kuitenkaan mieti asiaa liikaa, vaan elävät täyttä elämää. Mikä olisi sen mukavampaa, kuin tuhota parin kaupan ikkunat ja syödä niin paljon karkkia kuin ikinä haluaa, tai juoda alaikäisenä itsensä humalaan? Eihän kukaan estä, kun ei ole muita kuin he.

Lopulta kolmikko päättä lähteä etsimään muita ihmisiä, ja matkalla Emmille alkaa ilmestyä hänen lempisatujensa katkelmia, joiden merkitys selviää lopullisesti vasta sarjan toisessa osassa.

Koulussa meidän ei ollut pakko lukea kuin ensimmäinen osa, mutta itse en voinut jäädä sellaisen epätietoisuuden valtaan, joten luin (vain muutamassa päivässä, koska jäin siihen koukkuun) sarjan toisen osan. Sitä lukiessa kaikki ensimmäisen kirjan aikana heränneet kysymykset saivat vastauksen. Joten jos lainaatte ensimmäisen osan, muistakaa lainata samalla myös toinen osa, joka päättää upean sarjan kertomalla mitä kadonneille ihmisille ja Emmille todella tapahtui.

 

Kesätyöntekijä

Kirjaston kesätyöntekijät vinkkaavat, osa 5

sammalisto

Sammalisto, Iida

Tähtimosaiikki

Kirjan kaunis kansi oli ensimmäinen asia, mikä kiinnitti huomioni. Kannen lisäksi kirjan nimi oli mielestäni kiinnostava, sekä mystinen. En yleensä lue suomalaisten kirjailijoiden teoksia, koska olen menettänyt kiinnostukseni niitä kohtaan. Kaikki suomalaiset teokset, jotka olen lukenut, ovat olleet tylsiä tai niissä on vain juotu ja kiroiltu. Kuitenkin Sammaliston ja muutaman muun kirjan ansiosta olen alkanut taas lukea suomalaista kirjallisuutta.

Kirja kertoo nuoresta Sunasta, joka kulkee kettunsa Ion kanssa paikasta toiseen vapaana menemään minne haluaa.  Sunan ja Ion elämä kuitenkin muuttuu täysin, kun he törmäävät Lupus-nimiseen poikaan. Lupus ei olekaan täysin tavallinen poika, vaan tämä on ennustaja, joka on lähetetty taivaasta suorittamaan tehtävää. Lupus tuo mukanaan näkemänsä/kuulemansa ennustuksen, joka Sunan on määrä toteuttaa.

Tornin varjoa vältellyt, kantaa taakkaa harteillaan ja metsäpalon roihua rinnassaan. Villiketun luottamus suojanaan, vaeltaja polttaa tornin ja sen asukkaan. Mutta vaeltajan tuli väräjää jo, lepattaa raskaan siiven iskusta.”

Suna ei tietenkään ole iloinen uudesta käänteestä, mutta koska Lupus ei ole tottunut elämään ihmisten tavoin, Suna antaa tämän kulkea mukanaan. Matkan aikana Suna ja Lupus kohtaavat pahan tyrannin, Korppiruhtinaan käskyläisen Ronanin. Tämän tappavan taidokkaat veitsenheittotaidot saavat Sunan, Lupuksen ja Ion elämän jähmettymään paikalleen yhdeksi pelottavaksi hetkeksi.

Mielestäni kirja sopii kaikille, kunhan he vain pitävät pienestä ripauksesta fantasiaa ja jännitystä ja ovat valmiina lukemaan tämän kirjan päivässä. Sillä kirjaan jää pahasti koukkuun, kun tarina alkaa edetä.

Kesätyöntekijä